Juhannuselämykset

Mun juhannuselämykseni keskitty kahtee asjaa: kissanpentuihi ja suvilystipaika pihhaa ja sen kukkii, pensaihi ja puihi - ja paskaruahoihi.

Pennuil tuli eilä, toisen juhannuspäivän, täytee kokonaist kaks viikkoo. Täsä o kaksviikkoskuvia. Kyl kesti. Ko pennut o nii mahdottoma liikkuvaisii ja lisäks Ruskal o oma sana sanottavan. Vaik mää yriti jekuttaa hänt ja kiinnittää häne huamiotas muihi asjoihi, hän ei antanu mu pittää yht pentuu kauvvankaa kuvattavan. Yhtäkkii hän hyppäs kamera ja pennu vällii ja vei pennu pessääs korjuu. Pesä tiätysti kulki mee mukan, vaik Ruska ja pennut matkusti isos perhepoksis. 

Pinkkitassu kissala o antanu pennuil viralliset nimet. Ko tämä o D-pentue, pentuje nimet alkaa D-kirjaimel. 

Ruskeetäplikäs tyttö Dorothy. Täsä Dorothy o vähä unisilmäne. 

Punatäplikäs poika Dionysos.

Cremetäplikäs poika Daniel. 

Sinitäplikäs tyttö Diana. Hän o oikee isäpapa flikka ko o sama färine ko isäki.

Pennut o kasonnu ja paino noussu niät kaikki painaa jo yli 300 krammaa, tämä piäninki. 

Parhaillas he opettellee kävelemmää. Herreil ollesas he pasteerailee horjuvil ja vaappuvil askelil ettiistakasi pesäs. Täytyyki pan pia videopätkä kävelyharjotuksist. Leikitapastaki heil o jo havaittavis, piänil tassuillas he knäppäilee toine toisiis. He kehräilee ja silittäis levittellee piänte etutassuje pikkuruisii varpait. Ja ikkää o ny vast kaks viikkoo ja yks päivä. 

Pesäst pennut ei viäl pääs pois. He syä pelkästäs emomaitoo. Ruska pittää knöösit puhtain, hiakkalaatikol he ei viäl käy asjoillas.  

Mitä mää sit muut tee ko istu vaa viäres ja ihhaile. Vaik kyl mua kauheesti jännitti ja stressas pesuee rahtaamine mail ja takasi. 

Täs o epätarkka kuva Dorothyst. Olis muuto hauska mukko o tärähtäny. Suurin osa kuvist epäonnistuu, niinko sanottu. 

Viäl juhannuskukkakuva: 

Kaikki nämä kukkaset ja kukostavat puskat o suvilystipaika kanta-asukkait paitsi keskimmäine, joka alko just ny juhannukset kukkimaa. Se o tähkähiatalilja, joho mää ihastui Saaripalsta-plokis viime suven. Sikko näi tähkähiatalilja planttui yhdes puutarhas, heti osti kolme kappalet. Kaikki o henkis ja voi oikee hyvi. 

Kollaasi ylärivi vasemmas syrjäs o minul ennestäs ihan tuntematon kukkane, vaalee sinipunane, joka just ny kukosti pilvimäisin isoin kukkapuskin. En tiä tämä kuka nimmeekää. Vaikuttaa silt, et tämä o hyvi levviivää sorttii, ko o vallannu melkei koko kukkamaa. 

Täsä sama kukka hiukka lähempää. Tunteeko kukkaa tätä ja tämä nimmee? Hiukka leimukukkaa tämä muistuttaa. 

Miska o onnellisesti kotonas

Miska-kissa, joka katos Poris huhtikuus, o löytyny ja tuatu kottiis. Häne emäntäs Pirkko Mäenpää, joka kans o Porist kotosi, kirjottaa asiast plokiystävilleni ja minul:

* * * * *

Mee kissa Miska saatii taltee Poris höveleitte ihmiste pyyteettömäl jeesauksel ja mää sai hakkee häne piililläni kottii kahreksa viiko hukasolo jälkee. Kyl Suames, ja Poris, o ihanii ihmisii ja kissarakkaut! Ko ihmee kaupan hän voi fastasti eikä mistää fatitaurist ol tiatookaa! Luantos pualest hän o ainaki yht höveli ko enneki. Hän ellää meil ny lenkstoolikuninkaan ja töröttää tyyriin, kamala pörinä ja puskemine heti, ko joku vaa vähänki ojentaa hanttuus valtaistuimee päi. Kuninkas tuntuu nauttiva helpost elämäst, et me ollaa kauhee tyytyväisii molemmi puali.

Miska löyty Pori Uurelkkoivistolt vaijjaa kahre kilometri pääst lähtöpaikast. Siäl yks tosi höveli asukas, Sinikka nimeltäs, otti oikee urakakses saar Miska kii, ko oli huamannu, et Miska käy häne pihasas siiliruakii syämäs. Sinikka urakoi viiko, pääsi Miska kaveriks ja sai houkuteltuu se sisäl. Mää praakaili Sinika kans joka ehtoo ja asja meni ettiippäi ko jännitysnäytelmä.  

Mää kiitä Paulaa, ko Miska kuva ja kattoomisuutine o saanu näkkyy Arkiporinas, ja teit kaikkii, jokka olette ollu henkes mukan ja osaltanne levittäny tiatoo, et Miskaa hajetaa! Kaikellaine tsemppi o ollu enämpi ko tarpeesee, sevverra rankkaa hakemine oli, varsinki ko mää ole töis ja asu valla mual ko Poris. Ilma kaikkii jelpanneit ihmisii mää olisi ollu valla nokka flonos ja olisi viäläki, nestuukei vaa olis kulunu! Käykää Lumihelme sivuil (www.lumihelmen.com) seuraamas Miska tulevii vaiheit ja tervetulloo ihhailemmaa hänt oikee luannos Porrii heinäkuu viirestoist, ko hän o novisiluakas kansaivälises kissanäyttelys (Urheilutalo, Kuninkaahaa aukio 6). Näyttelyluettelost löytyy häne nummeros "virallisel" nimelläs Miihkali.

Pirkko

* * * * *

Ihana onnelline uuttine tämä Miska löytymine oli, eiks ollukki? Kahdeksa viikkoo o pitkä aika. Miska o aika neuvvokas kissa ko o selvinny liikenteest ja muist vaaroist, vaik aikasemmi o ollu sisäkissa. Tai ainaki hänel o ollu ahkera suajelusenkeli fölisäs. Mitä kaikkii seikkailuit ja yksityiskohtii noihi viikkoihi mahtu ja mist hän millonki sai maarus täytee, sitä hän ei kerro. No, ainaki siält Sinika siiliruakakupist kävi syämäs.

Tämä onnelline uuttine o täl kerttaa mu juhannusjuttuni. Hyvvää ja kehrääväiset juhannust kaikil kissoil ja hee ihmisilles!

Aikuist seuraa

Ruskal ja minul oli kunnia saad plokiystävä viaraaks: itte Naukulan Mamma. Naukulan Mamma otti hianoi kuviaki. Me saatii lupa käyttää näit.

- Ylpeänä esittelen, sano Ruska Mammal.

- Eiks ookki nättei ja komioit?

Mammal oli selvästi taito ja tiato, millai kissal jutellaa. Ruska esitteli miälelläs pentujas.

- Täs o tämä piäni sinine tyttö, huamaaks, Mamma?

- Ja täs tämä ruskee tyttö haukottellee ja pittää punast poikaa tyynynäs. 

- Ja tääl o tämä kreme poika mu kainalosani, ymmärräksää, Mamma, kui ihana se o?

Ja Mamma ymmärsi.

Vaik pennut onki näi ihanii, Ruskas näkkyy selvästi, et hän o välistäi tyälääntyny sihe, et täytyy ol pikkuknöösie kans yät ja päivät.
















Ihanaa tuuletust ko saa aikuist seuraa. Saa kuulustel, mitä aikuiset naiset juttelee. Kissaäiti o tyytyväine. Tai sit hän o vaa nii ylpee pennuistas et o onnelline ja tyytyväine ko niit kehutaa ja kattellaa.



- Kiitos ko kävit, Mamma! Ihanaa vaihteluu yksinhualtajaemol. Kerro terveisii Helmil.

Nisätappelu ja painokehitys

Osan Ruska pentuje päivittäisee elämää kuuluu tappelu nisist. Varmaa tämä täst rauhottuu, jos he josaki vaihees pääsee yhteisymmärryksee nisäjärjästyksest.

Piäni sinine tyttöpentu pittää hyvi puales, niinko kuvast näkkyy.

Sinine pentu synty kuapuksen ja kaikist piänempän. Nyte paino o syntymäpainost jo 228 %, noussu 90 grammast 205 grammaa.

Muitte pentuje paino:

Ruskee tyttö: 248 g (205 %)

Punane poika 250 g (221 %)

Creme poika 254 g (208 %)

Suhteellisesti enite o kasonnu ja painoos lisänny piäni sinine tyttöpentu. 

Täsä viäl päätteeks seesteisempi imukuva: 

Piänii nassui, tassui ja massui

Ruska piänet pennut o nukkunu ja imeny ahkerasti. Painoo ja kokkoo o tullu lissää. Ruska o jaksanu hointaa heit hyvi.

Ruskee tyttöpentu ja punane poika.

Tänä aamusti mää yriti ottaa heist kaikist erikses kuvia. Asetteli siskoni tekemä kaunii tilkkupeito taustaks ja oti ain yhde pennu kerrallas framil. Mut ei siit tullu mittää. Heti ko pentu päästi inahdukse, Ruska hyppäs niinko myrskym merkki kamera ja pennu vällii, nappas pentuu niskast kii ja hops vaa siirsi se pessää. Joka kerta kävi samallai. En edes siit pennu kantamisest saanu kuvvaa, ko oli kamera kans nii hidas.

Yks ainoo tarkka lähikuva tuli, ruskee tyttö.

Pentuje puntaroimise Ruska sallii, mut valokuvie ottamist ei, ei ainakaa tänämpä sallinu. Yhteiskuvat onnistuu ja varsinki jos Ruska o itte viäres pitämäs pennuistas vaarii.

* * * * *

Lisäys yleisö toivomuksest: videopätkä pennuist. Tämä imemishetki o kuvattu viime maanantaiehtoosti, jollo pennut oli 1½ voorokaude ikkäisii. Kaks immee ja kaks nukkuu.

Kolmipäiväset kissapennut

Piänet pentuset o saavuttanu kolme päivä ijä. Hee elämäs päivärytmii kuuluu täl hetkel mönkimist, kömpimist, nukkumist, nisie hakemist, imemist, taas nukkumist ja imemist - ja vimmattuu taisteluu toistes kans nisist. Emol o kahdeksa nissää, niät jokkaisel riittää kaks mut silti ussei tullee tappelu nisäst. Ja piäne hetke pääst riitapukarit nukkuu taas yhdes mytys.

Ruska ja pennut asustaa täl hetkel yhdes huanees jonka ovvee pidetää kiini et heil o oma rauha. Siäl on turvallist kissaemo hoidel poikasiis. Ko porraskäytäväs metelöidää tai kolistellaa, Ruska ruppee murisemmaa, mikä o ihan poikkeuksellist. Jos Ruska tahtos tul pois pentuhuaneest, kyl hän se ove vissii aukastuu sais, ko ennenki o osannu. Oves ei ol edes lukkuu. Jos olis, sitä kissa ei ossais avat. Mut toistaseks Ruska o tyytyny tähä järjästellyy, ehkä ihan miälelläski. Välistäi Ruska vilvottellee makkaamal paljaal laatteel pesä edes. Jos pesäst kuuluu yksiki piäni piipitys tai vinkahdus, sillo Ruskal o kiiru hypät heti takasi pessää.

Mää käy pentuhuaness koton ollesani yht mittaa. Istu pallil viäres ja kattele. Kyl on nättei. Kyl o sulosii. Mitä täsä muut ossais sannoo. Eikä mun tartte muut ko tarjoil Ruskal ruakaa ja vahettaa puhdast kissahiakkaa. Ruska hointaa vauvvvat, syättää, juattaa, nukuttaa, pessee ja "vahettaa vaipat".  Ja kehrää. Se kehräys o vissii rauhottava ja turvalline tuutulaulu häne pennuilles. 

Perhe-onnee

Ruska pentuje eilise syntymä jälkee mee huushollis o vallinnu raukee, seesteine perheonni.

Mää olsi omast pualestani voinu jääd hoitovappaal, istumaa pallil pesä viäree ja kattelemmaa kui Ruska hoitaa pentujas. Ja kui elinvoimasii nua piänet kissapojat o.

Ruska poikimine

Piänes jännitykses mää meni eilä ehtoosti nukkumaa. Mää nukui niinko koiraunta, ko Ruska touhuili koko yäsee, välil jotaki kolisi josaki ja välil Ruska tuppas mu tyynylleni ja kehräs kauheesti. Aamusti mää heräsi siihee, ko Ruska oli kömpiny mee peito al ja pettaili siäl kauheesti.

Mää ohjaili Ruska pesälooraa ja hän suastu jäämäänki sin. Ensimmäine pentuvesi tuli klo 7.13. Sit vaa soittamaa kasvattajal ja hän lähti paika pääl. Ehtiki peril enne ennenko ensimmäine pentu synty klo 8, pää edel. Seuraavat kolme synty rauhallises tahdis kaikki perätilas viimine näist klo 10.35. Sit Ruska alko huilaamaa ja jäätii vartoomaa, pittääkö hän pitempää huilaustaukoo vai loppuko pennut tähä. Kyl mää Ruska vattas oli viäl tuntevanani iso kluhmu. 

Pentu I: alustavasti kilpikonnaruskeetäplikäs tyttö, 121 g.

Pentu II: punatäplikäs poika, 115 g.

Pentu III: cremetäplikäs poika, 122 g. 

Pentu IV: kilpikonnasinitäplikäs tyttö, 90 g.

Täsä Ruska-emo neljä jälkeläises kans. Jälkeläiset o ryhmittyny syntymäjärjästyksee: vasemmalt kädelt kilpikonnaruskeetäplikäs tyttö, punatäplikäs poika, cremetäplikäs poika (Ruska etukäpälä al) ja kilpikonnasinitäplikästyttö (Ruska leuvva al). 

Klo 14 aikaa Ruska synnytti kudos- ja limamöyky. Ehkä se olis ollu viides pentu, joka oli menny keske. Se o minu arvaukseni.

Kaikki kyselyt näist pennuist pyydetää ystävällisesti osottammaa Pinkkitassun kissalaa Mikko Murtosel 046 876 9153 tai pinkkitassun(at)eurooppalaiskissat.net. Kommentit o tervetulleit tän mul.

Aikani kuluks...

Orkideat o taas riahaantunu kukkimaa. Aikani kuluks mää niit kuvasi, ko Ruska poikimine ei ol viäl alkanu. Tähe ensimmäisee orkideaa o nousemas kukkavarsi, tullee valko-pinkkikirjavii kukkasii.

Kaikist vanhempi orkideani lykkäs tämmese monihaarase kukkavarre. Just o alkanu avvailemmaa kukkasii.

Tämä toine vaaleepunane orkidea oli mul arvotus, ko se o perintöorkidea, kälyni peruja Koskelt. En ol tiätäny, minkäfärisii kukkii tullee. Melkei samallaisii tuli ko toho toisee, ja samallaine monihaarane kukkavarsiki. Ensimmäitteeks aukes "kaksone", yhdes kukas o kaks kukkaa toine toisesas kii.

Tämä keltane o kukostanu koko kevvää ja ain vaa lykänny uusii kukkasii.

Sama täsä, ainaki helmikuust astikka o kukostanu.

Niinko tämä valkonenki...

Ruskaa mää täsä päätöikseni jännää. Täsä Ruska makkaa kööki pöydäl ko miäs lukkee lehtee. Tämä o Ruska tavaomane aamupuuha, "lehdeluku". Muutonki Ruskal o tämä lauvvantaiaamu menny aika normaalisti. Hän o ollu mont kerttaa parvekkeel tiirailemas ja vetämäs happee, kastellu mu kansani orkideoit, valvonu pesukonnee käymist kylpyhuanees ja välil huilannu siäl ja tääl ja käyny haukkaamas huikopallaa. Kuvas ei nävy millai häne vattas kupruilee... On hän käyny kääntymäs pesäsäki ja pettailemas kuljetuslaatikosas. Nyt tääl vaa varrotaa...

Taimiraportti

Tämä jääköö vaik vaa mul ittelleni muistii et millai taimihommani tänä kevvään onnistu. Mul oli yli 300 planttuu, ja täsä o kaikki lajit, kylvämisjärjästykses (kylvämispäivä merkitty):

Monivuatiset

Minitarhaorvokki Viola "Chicky Chicks" 2.3. (iti hyvi mut taimet jäi piäniks)

Kääpiöritarinkannus Delphinium oxysephalum 4.3. (mää kylvi parvekkeel laatikkoo mut mittää ei tapahtunu; vast ko kippasi koko laatiko mullat ja siämenet maahaa Koskel pääsiäisen, alko itämää, lopputulos o viäl hämärä peitos)

Maitohorsma "Album", Epilobium angustifolium 4.3. (samallai kylvi parvekkeel, ei itäny siäl eikä maahaankaa kipattun enkä saanu yhtään taint)

Idänunikko "Royal Wedding", Papaver orientale 6.3. (iti oikee hyvi, suuri osa taimist lakas josaki vaihees kehittymäst ja jäi hyvi piäniks) 

Idänunikko Papaver orientale 6.3. (iti yhtläi hyvi ko edellisetki, mut taimet jäi hyvi piäniks)

Lehtoakileija "Bourdeaux Barlow", Aquilegia vulgaris 9.3. (iti huanosti, tuli vaa neljä taint)

Kurjenkello Campanula persicifolia 9.3. (iti hyvi)

Kesäesikko "Telham Beauty, Keilour Hybrids" , Primula florindae 22.4. (iti hyvi, nämä käskettii istuttaa ommii ruukuihiis ja pan maahaa vast syksyl)

Ainokaine ahkeraliisa planttu.

Yksvuatiset

Sinisalvia "Blue Angel", Salvia patens 1.3. (iti hyvi, taimet kasos äkkii, loppuvaihees alko nuutumaa)

Ahkeraliisa "Accent White", Impatiens walleriana 5.3. (iti huanosti eikä paljo lainkaa, tuli yks ainoo taimi)

Koristetupakka "Avalon Bright Pink", Nicotiana sanderae 5.3. (iti huanosti, jäi yks ainoo tiami) 

Auringonhattu "Marmelade", Rudbeckia hirta 14.3. (iti hyvi)

Koristetupakka (iti yht huanosti

ko ahkeraliisa).

Harjaneilikka "Coral", Dianthus barbatus 14.3. (iti heikosti, jäi neljä taint)
Kesäleimu "Twinkle Mix", Phlox drummondi 14.3. (iti hyvi, rupes kukostammaa jo turveruukuis)

Isonolaana "Blauer Vogel", Nolana napiformis 20.3. (iti ja kasos hyvi)

Leijonankita "Rust Resistant Mixed", Antirrhinum majus 10.4. (iti hyvi)
Heliotrooppi "Dwarf Marine", Heliotropium arborescens 10.4. (iti hyvi)
Pitsikukka, Orlaya grandiflora 13.4. (iti ja kehitty hyvi)

Kesäsypressi, Kochia skoparia 13.4. (iti hyvi)

Koristemaissi, Zea mays var. japonica 13.4. ja 23.4. suaraa turveruukkuisii (iti kohtalaisesti)

Kesäleimu.

Yksivuotisia köynnöksiä -lajitelma 16.4. (iti hyvi, kasos äkkii)

Tuoksuherne "Royal Wedding", Lathyrus odoratus 22.3. (iti ja kasos hyvi, loppuvaihees enne istuttamist alko nuutumaa)

Sinikoisokki "White Robe", Nierembergia hippomanica 23.4. (iti hyvi mut olis pitäny kylvää aikasemmi, taimet jäi nuppineulapää kokkoisiks) 

Koreatörmäkukka "Black Knight", Scabiosa atropurpurea 23.4. (iti hyvi ja äkkii) 

Malva "Stripes", Malva sysvestris 2.5. alkai suaraa turveruukkuihi, iti ehkä pualet, loput siämeneet suaraa maahaa 26.5.

Kesämalvikki, Lavatera trimestris 2.5. (kylvi suaraa ruukkuisii ja kaikki iti, suurempi osa kylvetty suaraa maahaa 26.5.)

Kosmoskukka "Fizzy Pink", Cosmos bipinnatus 2.5. (suaraa turvetuukkuisii, kaikki iti, loput suaraa maahaa 26.5.)

Suaraa maahaa kylvetyt 

Salkoruusu "Simplex Mischung", Alcea rosea 20.5.

Kirjokakkara "Cockade, Keilour Hybrids", Chrysanthemum carinatum,  26.5. 

Sinisievikki, Nemophila menziesii 26.5.

Neidonkukka "Love in a Mist", Nigella damascena 26.5.

Pensasköynnöskrassi "Peach Melba", Tropaeolum majus nanum 26.5.

Kesäharso Gypsophila elegans 2.6.

Silkkiunikko "Engels Chor, Papaver rhoeas 2.6.

Ruiskaunokki "Double Blue", Cebtaurea cyanus, 2.6.

Kehäkukka Calendula officinalis 2.6.
Kesäkukkaseos 2.6.

Viimiset taimet vartoo parvekkeel. Nua pitkät o koristemaissei. Ne oli yhde yäsee autos ja sai siipees kylmäst. Suuri osa o ny kumminki uhkarohkeesti pantu maahaa Koskel. Antaas kattoo selviiks ne kylmist öist. Osa o peitetty harsol, osa meijjärilaatikoil, osa ei millää.






Hyätykasvit

Jääsalaattii
Kaht lai kesäkurpitsaa
Tillii
Persiljaa
Timjamii
Rosmariinii
Basilikaa (piänilehtine)
Kreikkalaist oreganoo
Venäläist rakuunaa
Kaht lai porkkanaa
Kaht lai punajuurt
Naurist
Palsternakkaa
Silpoydinhernet
Sokerihernet
Vahapappuu

Lisäksi kälyni pani maahaa hiukka perunaa, joka kassoo rehevästi harso al, ja anto lehtisalaati, sitruunamelissa ja mäkimeirami taimii, ja miähe kans istutettii sipulii ja purjosipulii.

Esikasvatus oli harjottelujakso. Varmaa ens vuan mää kassoota vähemmä taimii ja lajei. Jos kassoota. Sillo mu pitäs olemaa jo eläkkeel. Havaintoo taimipoltteest mul ei ollu, pikemminki kuivuudest. Ehkä ne valosat, ilmastoidut tilat oli semmosii, et kuivu äkkii. Yks portaikko ei ollu ilmastoitu, ja sin tuli trooppine kasvihuanee ilmasto. Ja turveruukut alko helposti homettummaa.

En tiä mikä vika tai ilmiö se oli, et jokuset plantut josaki vaihees lakas kehittymäst ja päi vasto taantu. Ei kasoonu, oli kalpeit tai alko kellastummaa. Mää päätteli, et nämä olis kaivannu pääst parempaa multaa. Ko siirsi niit kesäkukka- tai puutarhamultaa, ne alkoki monet pikkuhiljaa muuttumaa vihreemmäks ja rehevämmäks.

Anteeks mahdolliset kirjotusvirheet. Täsä o Pori murret, kirjakiält ja tiäteellissii, englanni- ja saksakiälisii nimiä. Ja luultavasti kirjotusvirheit sammaa syssyy.

* * * * *

Piäni murrejuttu

Mu lapsuuteni naapuri, Kaanaa Aune, aikoinas kerto mu isästäni muisto, ko tämä oli ollu pikkune poika. Isäni oli tohkeisas toimittanu kaanaalaisil, et heil o kylvetty murettereit ja repettoi. Sihe aikaa 1930-luvu alvus piänet poikasetki puhu viäl näi hyvi Pori murret, eikä muut osannukkaa. Isäni oli syntyny 1925.

Muretteri 'porkkana'
Repetta 'punajuuri'

* * * * *

Tervetulloo, uus lukija Matonkude!