Matkani pentuje syntymäst luavutuksee

H-pennut olis jo valmiit lähtemää, ko he o yli kakstoistviikkosii. Toise eläinlääkärikäynni ja rokotuste tähde mää saa viäl pittää heit ilonani tämä ja ens viiko. Hee luavutettaa neljätoistviikkosin.

Viime pyhän ko "Naukula kuvauspalvelu" kävi meil, pennut oli harvinaise poseeraavaisel tuulel. Ihan itte tultii täl pöydäl. No, täytyy myäntää, et huiskutin oli mu apuvälineenäni.

Hartsa. Luultavasti niinko ilmetty Onni-isäs (Kissakallion Orlando) sama ikkäisen. Ja muistuttaa kuulemma Mikki-isovaariiki (Mikki eli Silkkiturkin Menevä Macho o Ruska-mummu isä). 

Hilda-fröökynä siistii ittees. Hän o koko aja ollu fiini neiti, ja mää ole välil sanonu hänt Lady Hildaks.

Neitokaiset Namu ja Hilla. Namu jää Pinkkitassu kissala kissaks jatkamaa sukkuu ja muuttaa sijotuskottii Naukulaa, serkkupoja kaveriks.

Hilla o piäni trapetsitaiteilija ja balettitanssija alku. Mu miälestäni kaikki kissat tai ainaki melkei kaikki o synnynnäisii balettitanssijoit ja trapetsitaiteilijoit. Tämä harrastus soppii oikee hyvi kaunii Hilla olemuksee.

Koko ihana konkkaronkka. Hilda (vasemmal) kattoo suaraa kameraa. Muut seuraa huiskutint (Hildast seuraava Hartsa, sit Namu ja Hilla).

Kissapentuje syntymä ja kasvu o mul vähä samallaine kokemus ko joku pitkä ulkomaa matka. Reilus kolmes kuukaudes kerkee tekemää vaik mailmaympärysmatka. Matkal o tärkeet et o seuraa. Varsinki jälkikättee o hianoo muistel matkaa jonku kans. Ko o matkaseuraa, jää enämpi muistoi, ja niit voi vahettaa ja tarkistaa. Yks muistaa yht ja toine toist.

Täst H-pentuje reilu kolme kuukaude matkast syntymäst luavutuksee jää erikoise paljo matkamuistoi, ko o ollu matkaseuralaisen ahkera valokuvaaja, Merja "Naukula kuvapalvelust". Kissaisäntäki eli kasvattaja, Mikko, o tehny seurantakäyntei ja osa ajast tiiviisti seurannu pentui ulkomailt käsi. Pinkkitassu I-pentuee emäntä Johanna o ollu kans matkaseuran ja ollaa voitu vertail pentui keskenäs. Pinkkitassu I-pennut synty täsmälles saman päivän ko nämä H-pennut. Ja oma miäs tietysti - ja häne humoristiset ja ystävälliset kommenttis. Ruskaki o ollu matkaseuraralaisen. On ollu mukava , millai Ruska isoäiti roolis suhtaantuu pentuihi ja näitte emmoo Rauhaa.

Lisäks o käyny paljo viarait. Vähä yllättävvääki, et varsinki Ruska on näyttäny nauttiva viaraist ja ollu mukan esittelemäs pentui. Jos ollaa oltu seurustelemas viaraitte kans olohuanee pual ja pennut o ollu omas kamarisas, ni Ruska o kyl mialuummi ollu ihmiste seuras ko pentukamaris. Sikko o menty pentui kattomaa, Ruska o tullu mukkaa. Toisaal Ruska o nauttinu niist hetkist ko o saanu ol mee kans ainoon kissan, sil aikaa ko Rauha ja pennut o ollu omas huaneesas.

H-pennut o ollu ihmeellise kesyi ja rentoi tapauksii minnuu kohtaa. Heit saa makkuuttaa selläälläs sylys ja roikottaa käsivarrel. Näis pennuis o kaikis mollamaijaretkalee taipumuksii. Täytyy toivoo, et tämä rento luattamus siirtyy hee mukanas ja kohdistuu hee uusii ihmisiis.

Eikä nämä ol viarastanu uusii ihmisii. Vaik o tupa täyn viarait, he nukkuu tai leikkii eikä ol moksiskaa ihmisviaraist.

Rauha o ollu lempee ja hualehtiva emo. Kovilt kyl otti. Rauhal tuli leukaa ikävä akne mut se parani aika vähäl hoidol. Korvist lähti karva, kuulemma hormoonit vaikuttaa. Turkki oli synnytykse jälkee karhee ja kuiva. Kolme uut juaksuuki o jo ollu imetykse aikan. Rauha o ollu naamastas valju näköne posket valla lommol. Painoo häl kyl o enämpi ko riittävästi. Ny selvästi Rauha o alkanu taas kukostaa.

Hurmaava matka näitte H-pentuje kans. Viäl tätä matkaa o muutama päivä jälliil.

Kuvat: Merja Lainio.