Galilean Mona Lisa

ADVENTTIKALENTERI 7/24

Zippori-nimises paikas Galileas poikettii yhten päivän arkeologisil kaivauksil. Siält oli löytyny mm. kartano rauniot - ja paljo muutaki. Kartano ruakasalis o komia mosaiikkilaattee sen aja tava mukasesti. Erityise kaunis yksityiskohta laattees o naishahmo, jota o ruvettu sanomaa Galilea Mona Lisaks.

Täs kuvas näkkyy isompi ala mosiaakkilaatteet.

Muinaine hellenistis-juutalaine kaupunki Zephoris o ollu aika iso paikkakunta siittäki päätelle et iso teatteri rauniot o jälliil. (Mäje pääl seisova talo o tiätysti uudempaa tekkoo.) Ollaa ajateltu, et kivityämiähet Joosef ja Jeesus olis ollu tai olis ainaki voinu ol rakentamas tätä Zephorikse kaupunkii ko he asu aika liki Nasaretis.

Katsomo alemmat istuimet o uusittu. Teatteri o ollu tärkee yhdesorti oma aikas mediakeskus. Siäl kerrottii tärkeet mailma uuttiset, esim. et ny o rakettei lentäny Gazast sin ja tän ja Israeli pualt Gazaa. Tai sit et ny o solmittu tulitauko. Teatteris treffattii tuttui ja siäl huviteltii ja nautittii kulttuurielämyksist.

Näkymä Zippori kukkulalt laaksoo. 

Veneretki

JOULUKALENTERI 6/24

Yks tärkee kiinnekohta Israeli matkal oli järvi jol o monta kirjotusassuu ja nimmeeki: Gennesareti-, Genesareti- tai Genetsaretijärvi, Galileanmeri, Kinneret ja varmaa muitaki mimiä. Hotellimme Tiberiakse kaupunkis oli melkei järve rannal. Järvi näky mee matkamme aikan monest suunnast. 

Yhten ehtoon me oltii veneretkel Gennesaretijärvel. Se paatti kiärteli ensti satamas ja meil selvis syy: miähistö kävi toisest paatist lainaamas Suame siniristilippuu. Se nostettiinki juhlallisesti salkoo samal ko Maamme-laulu alko soimaa. 

Tiberiakse kaupunki Gennesaretilt nähtyn. 

Toisel suunnal näky hämysii vuarii. 

Aurinko laskee Tiberiakse ja vuarte taa. 

Hyvvää ja juhlallist itsenäisyydepäivää!

Nasaretin perinnekylä

JOULUKALENTERI 5/24

Nasaret o pääosaltas Israeli arabie asuttama kaupunki. Asukkaitte joukos o enemmistö muslimei ja vähemmistö kristittyi.

Naserati keskustaa o entisöity Nazareth Village, jota voi sannoo perinnekyläs. Se esittellee: "Semmost oli elämä Jeesukse aikan..."

Perinnekyläs o mm. hyvi vanha kaivo, ei mikkää lavastettu, ihan aito ikivanha kaivo. Kaivo oli "mediakeskus" - siäl treffattii tuttui ja joskus tuntemattomiiki, siäl kuultii juarut ja uuttiset, siäl tehtii joskus naimakauppojaki.

Puine o tiätysti uudempaa tekkoo ko itte kaivo.

Lisäks alueel o vanhoi rakennuksii, puusepävertas, käsityäpaja, öljypuristamo, synagooga. Ja ihmisii jokka esittää alkuperäsii kyläläisii, mm. paimen, kutoja ja puuseppä. Ja eläimiiki o.

300 vuade vanha oliivipuu.

Krookuksii.

Kruukus apila näkösii kasvei. Kaikki kuvat o otettu samasest paikast. 

Jordanin alku

JOULUKALENTERI 4/24

Pohjois-Galilea ja Golani retkipäivän käytii Banias-nimises paikas. Se o Hermonvuare juurel Golanil. Vesi juaksee suaraa kalliost. Tämä o yks Jordanvirra alkulähteist. Hiakkakiviset vuaret o hyviä vedepuhdistamoi. Kallio immee runsaasti vettä ja muit aineit. Sadeaikoin vesi varastoituu vuaril. Ja ko vesi tihkuu läpi hiakkakivivuare, se puhdistuu.

Vanha iso myllynkivi ja -ratas muistuttaa siit, et täs o joskus muinoi ollu mylly. 

Baniakses o vehreet ilma kasteluuki ko vettä o runsaasti. 

Vesi o tiätysti kaikis Lähi-idä mais elintärkeet. Israeli naapurimaas Jordanias vesi o nii säänneltyy, et yksityiset kodit saa vettä vaa kerra viikos. Sitä säilytettää isois säiliöis jaa käytetää siält sihe astikka ko viiko pääst saadaa taas uut.  

Sahnen luonnonpuisto

JOULUKALENTERI 3/24

Toisen retkipäivänämme Israelis kiärreltii Etelä-Galileas ja käytii Sahne luannopuistos. Se Sahne oli ainaki fyysisesti ja henkisesti ihan huippukokemus. Uimapaikka muistuttaa maauimalaa, vaik se onki luannoallas keskel puistoo. Vesi o ympäri vuade 27-28-asteist. Altaa ympäril o hoidettu iso puistoalue. 

Määki plutikoitti lämpimäs vedes. Yleensä ole aika vesipelkone ja kammoksu kylmää vet. Ainakaa aventoo menijäks minust ei olis. Mut tääl lämpimäs vedes oli ihanaa. Tän turkoosii, kirkkaasee, puhtaasee vettee ihan melkei suli eikä olis malttanu lähtee pois. 

Paikka tuntu maapäälliselt paratiisilt.

Vedes oli piänii pusukaloi, jokka otti kii jalkoihii ja kutitti. 

Uimapaika toises pääs oli vesiputous. Sen putoukse al jos meni istumaa, sai - kuulemma - tehokast ja virkistävvää hartiahiarontaa. Mää en menny ko kivet putoukse al oli korkeet ja liukkaat. En tykänny ajatusest et kromppisi siäl. 

Monis retkikohteis matkallemme oli kissa tai kissoi. Tääl Sahnesaki oli usiampii.

Täsä yks Sahne kissoist. Lähi-idä kissat o suamalaisii verrattun hyvi äänekkäit ja juttelevaisii. Jo enne enneko kissaa näki, kissan kuuli. Kissa ilmotti issoo äänee et mää ole tääl, mää tule täält. 

Viimine silmäys tähe kauniisee uimaparatiisii.

Retki Pohjois-Galilea ja Golani maisemii

JOULUKALENTERI 2/24

Lentokentält ajettii suaraa Tiberiaksee, josa yävyttii kolme yäseet. Osa alkumatkaa ajettii valtatiät 6 pitki. Tämä valtatiä o rakennettu 2000-luvu alvus ja siit joudutaa maksamaa tiämaksu. Lasku kuulemma kolahtaa postiluukuu jälkikättee (jos oikee ymmärsi).

Ensimmäisen matkapäivän saapumise ja majottumise jälkee tehtii retki Pohjos-Galilea ja Golani maisemii. Kuvist ja paikoist o runsaude pula. Etukättee mää ajatteli, et panisi tähä joulukalenterrii 1-2-3 kuvvaa päivää kohti. Yht hyvi niit riittäs vain 10-20-30 kuvvaa. 

Genesaretjärve rannal käytii Taghbas, Pietarin kalasatamas eli Pietarin iso kalasaalii paikas. Istuttii valtava puu juurel ja kuulusteltii aamuhartaut. 

Ranta oli ensi hiljane mut yhtäkkii rannal pyrähti lauma nigerialaisii turistei. 

Iloset ja värikkäät nigerialaiset tuntu oleva joka pual Israelis joukottai liikkeel. Kuultii selliityski. Jo aikasemmi Nigeria valtio o maksanu kaikil muhamettilaisil kansalaisilles kerra elämäs pyhiinvaellusmatka Mekkaa. Muutama vuasi takasi tämä "kansalaisoikeus" o alkanu koskemaa kristittyjäki. He pääsee Nigeria valtio kustannuksel kerra elämäs pyhiinvaellusmatkal Israelii. Muuto heil ei olis varraa matkustaa. Eiks kuulostakki aika yllättävält suamalaise korvis?

Lämpimil rantakivil piti ommaa aamuavaustas ja paistatteli aurinkos tamaaneit. Kuulemma norsuje sukulaisii. Mää kuuli ensti et marsuje, ja ne oliski ollukki jotenki järkeekäyvempii sukulaisii ko norsut. 

Mää poseerasi Taghbas Genesareti rannal. 

Täs kuvas Genesaretjärvee kattellaa Kapernaumist isoje aaloeitte takkaa. 

Täsä näkymä järvel vuarisaarna vuarelt. Aurinko o jo laskemas. 

Aurinko laskee vuarte taa. Kuva otettu samast paikast eri suuntaa vuaril päi. 

Sama päivä aikan käytii Golani ylänköl. 

Täs ollaa ihan Syyria rajoil ja kuvas näkkyy Syyria pual. Golanil o paljo miinotettui alueit. Ko kaikkii miinoi ei ol viäl purettu, ni purkamattomat alueet o aidattu matalil piikkilankoil. Lehmät saa laiduntaa vappaasti, ja tääl voi kuulemma joskus nähdäkki lentävii lehmii, jokka o astunu miinaa. Voi lehmäparkoi.  

Niinko ole jo sanonu, ei millää jääny päähää kaikki, mikä meni toisest korvast sisäl. Laaksoje ja vuarte ja kylie nimet, vuasiluvut ja monet muut asiat tuli samatiä toisest korvast ulos. Linja-auto ikkunast näky ohikiitävii vuarii ja laaksoi ja paikkakuntii ja viljelyksii ja historia muistomerkkei. Mää yriti kyl ottaa kuvia klasi läpitte, mut ei ne kuvat oikee onnistunu. 

Minnuu yllätti maisemai vihreys ja vehreys Galileas ja Golanillaki. Syksy mittaa oli kuulemma saatu hyviä satteit. Rakettei ja pommei ei näihi Galilea maisemii ol satanu. 

Puut ja kasvit kiinnosti.

Tämä puu o vissiinki jakaranda. 

Ja täs taatelipalmui, sypressi ja tuttu bougainvillea. 

Ilma oli lämmin, yli 20 astet. Ja niinko kuvist näkkyy, aurinkoine. 

Tämä sydämme mallise rantakive kuva o otettu Taghbast Genesareti rannalt. Hyvvää pikkujouluu kaikil!

Beetlehemi joulupukki

JOULUKALENTERI 1/24

Tämä matkakertomus eli joulukalenteri alkaa matkani viimisest päiväst, Beetlehemist. Se on Palestiina itsehallintoaluee pual Länsirannal ja meenki piti varustautuu passeil silt varalt, et linjuri pysätettäs ja tulis passitarkastus. Israeli juutalaisil ei ol menemist Palestiina pual, mut mee bussimme kuljettaja oli arabi ni ei tarvinnu vahettaa kuskii eikä linjurii keske retke. 

Tuntu vaikeelt täsä uskontoje padas Israelis ja Palestiinas sulattaa issoo kiiltokuvajoulupukkii, joka ensimmäisen oli vastas Palestiina linja-autoasemal. Linjurimme parkkeeras sin siks aikaa ko me matkailijat käytii tutustumas Jeesukse syntymäkirkkoo. Kaduil oli viritetty jouluvaloi, ja joulupukkei ja -koristuksii näky muallaki katuje varsil.

Vastapäät kirko aukioo oli muslimie moskeija ja kuulu äänekkäät rukoushuudot. 

Moskeija juures toril arabipojat paisti maissitähkii tiriseväs rasvas ja kauppas näit ohikulkijoil.

Kadu varrel kaupattii matkamuistoi, mm. oliivipuust tehtyi seimiasetelmii ja korui. Liki lnja-autoasemaa oli Pyhän perheen hotelli. Kristinusko o selvästi tärkee matkailuvaltti. 

Israeli väkimäärä karkeesti o 8 miljoonaa. Palestiina (Gaza ja Länsiranna) väkimäärä o melkei 4 miljoonaa. Piänel alueel assuu iso väkimäärä.

Israeli väkimääräst liki 80 % o syntyperältäs juutalaisii, liki 19 % arabei ja muitte (mm. druusie) määrä o piäni. Väkimääräst uskonnoltas juutalaisii o n. 76 %, muslimei n. 16 % ja kristittyi n. 2 %. Nämä luvut, vähä sinneppäi, o hajettu Wikipediast. Matka aikan tuli nii valtava tiatotulva, et nummerot, väkimäärät, prosentit, vuasluvut, paikannimet, historialliset tiadot ja monet muut faktat meni toisest korvast sisäl ja toisest ulos. 

Joku mee matkallamme laski, et Isrraeli juutalaisist olis kristittyi ainoastas reilu promille. Se oli minul aika yllättävä luku. Wikipedias kerrotaa, et Israeli arabeist 9 % olis kristittyi. Naapurimaa Jordania asukkaist 6 % mee jordananialaise oppaamme mukkaa o kristittyi. 

Niinko jo sanoi, kaikki nämä luvut o vähä sinneppäi ja niis voi ol kyl virheitäki. 

JK. Tämäki keitos tuntuu vähä hassult, yhdistää kolme asiaa: Pori murre, adventtikalenteri ja Lähi-idä matkakertomus. 

Onnellisesti koton

Eiläehtoosti mää tuli takasi kymmene päivä ja yhdeksä yä matkaltani Israelist ja Jordaniast. Kolme päivää Tiberiakses, kolme päivää Jordanias ja kolme Jerusalemis. Mää reissasi kahdes maas ja oli yäseet viides eri hotellis.

Matka meni hyvi ja ylitti kaikki mu odotukseni. Matkal lähteisäni oli epävarmat tunnelmat, onks siäl peril rauhatont ja olenko menos soda jalkoihii. Ko me päästii peril, aika pia tuli tulitauko Gazaa. Se rauhotti miält. Mää silti luule, et vaikkei mittää tulitaukoo olis tullukkaa, silti mee reiteillämme olis ollu yht rauhallist ko ny oli. Paitti ettei ehkä olis menty Beetlehemmii Palestiina pual. Viimisen matkapäivän retkeiltii sin.

Tämä matka oli nii hyvi onnistunu ja vaiherikas, et sitä täytyy kauvva sulatel ja muistel. Mää kekseinki, et ny mää ala tääl plokis pitämää jouluu astikka matkakertomusjoulukalenterrii: joka päivä yks piäni pala matka varrelt ja kuva tai pari tai kolme. Huamen aukee joulukalenteri ensimmäine luuku.

Ylhääl oleva kuva o otettu hotellihuanee klasist aikasi viimisen matka-aamun. Kuu viäl paistaa taivaan. Etualal näkkyy uus raitiovaunu, jonka rata kulki just hotellimme ohitte. Raitiovaunulinja o ollut toiminnas vast

Tunnustuksii ja terveisii

On tullu tunnustuksii.

Junnu elämää maaseudulla lähetti tämä tunnustukse. Mult meinas men tärkee tunnustus valla sivu suu mut onneks Tansku muistutti. Plokis seikkailee kaunis hoppeefärine Junnu-herra. Kiitos, Tansku ja Junnu!

Säännöt o nämä:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5 lempiblogillesi ja kerro heille siitä kommentilla.
3. Kopioi posti it -lappu ja liitä blogiisi.
4. Ole iloinen saamstasi tunnustustesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it -lapulla, ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Toine tunnustus tuli Pömpsäläst Kirsikalt.

Kiitos, Kirsikka!

Liebster tarkottaa raikkaint tai rakastettuu mut voi tarkottaa suasikkiiki. Palkinno tarkotuksen on antaa huamioo plokeil, jois o vähemmä ko 200 lukijaa. Säännöt o nämä:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia (joissa alle 200 lukijaa) ja kerro heille jättämällä kommentti tunnustuksesta heidän blogiinsa.
3. Toivon, että annat tämän eteenpäin viidelle suosikkiblogillesi.

Kolmas tunnustus tuli Pirkolt Elämää ja elämyksiä -plokist ja se o tämä sama mut kuvio o hiukka eri versio:

Kiitos, Pirkko!

Sääntöje 1. ja 2. kohta o ihan samat. 3. o eri:

 Toivo, että ihmiset, joille jätit tunnustuksen, antavat sen eteenpäin.

Näit o ollu jo nii monil, etten ennää keksi, kenel lähettäisi. Se tähden mää ojenna nämä inspiraattorilleni, Ruska kissal. Ja anna hänel tehtäväks vastat näihi kysymyksii:

1. Mikä o su lempipaikkas?

- Riippuu tilanteesta. Sillon ku mun isäntä ja mun emäntä nauttii kahvia, mä tykkään oleskella täs korissa keittiön pöydällä ja seurustella niitten kaa. 

2. Mikä o su lempivuadenaikas? 

- Syksy tietysti. Sehän on mun värinen, varsinkin se alkusyksy. Syksyl on ihanan pimeetä. Mä tykkään kytätä pimeessä, esimerkis ku me ollaan siel maalla, ni mä vaanin pimeessä.

3. Lähettäsiks terveisii? 

- Jep, kauheesti terveisii! Ekas tietysti Sinfonialle. Ja tokaks mun omille penskoille, Mesille, Didille, Minnille, Danskulle. Lisäks Rosvolle ja Nekulle, Junnu-herralle, Ransulle ja Mustille, Helmi Hempukalle, Kollolle, Myrskylle, Nero-Prinssille, Gebsulle, Nipsulle ja Bélalle, Nekolle, Tinkalle ja Miolle, Borikselle, Myrskylle, Esterille, Felixille ja Magnukselle, Totolle ja Cisulle, Aatulle, Otolle ja Iinekselle, Nestor Burmalle ja sit niille niille kahelle, niille joilla on se "ihminen"... Tarkotan niitä karvamöllejä, Mustalle ja Harmaalle. Ainaskin näille ja sit viel kaikille muillekin. Ai niin ja sukulaisille tietysti! Niitä on vähän siellä sun täällä. 

- Entäs voinks mä lähettää terveisii koirillekin? Terveisii Pualulle, Rikulle, Patelle, Himmulle, Väinölle, Simolle ja arvon rouva Olgalle. 

- Sit mä vielä haluisin lähettää terveisii Liemi Kilpikonnalle. 

Hoh-hoijaa. Nyt rupes ihan kauheesti ramaseen. Täytyy vissiin ottaa pienet nokoset. Kyl mä vielä mahun tähän koriin nukkuun ku mä vähän sovitan. 

Näätteks? Ihan hyvin mä mahun. 

Aamukampa ja hiirijahti

Hommakampa

Mul alkaa tyäpäivät ol vähis. Laski just er varsinaisii tyäpäivii o ennää parikymment tai sitä luakkaa. Voiko ol tottakaa. Tyäpäivii siirtää ettiippäi se, et viiko pääst mää ole menos 9-10 päivä matkal Israelii ja Jordaniaa.

Kuva o otettu Koskelt pari viikkoo takasi. Sillo oli satanu ensilumi. 

Ei tunnu oikee luannikkaalt ruvet pitämää aamukampaa. Täytys pittää hommakampaa. No, huameaamusti pitäs iso piikki kampast tippumaa, jos mää saa yhde homma lähetettyy ettiippäi kirjapainoo. Täl hetkel ei ol edes haikee olo, päivasto alustavasti huajentunu.

Varsinaine eläke alkaa vast 1.4.2013 mut lomat alkaa jo joulu aikaa.

Hiirijahti, osa II

Viime viikovaihde oltii taas Koskel ja Ruska hiirijahti sai toise näytökse. Ensimmäine näytös oli pari viikkoo takasi. Heti ko perjantaiehtoosti päästii peril ni Ruskal alko kiiru. Täyty oikee juaksujalkaa ravat huaneest toisee ja nurkast toisee. Arvattii, et Ruska vainuu tai haistaa tai kuulee hiirii.

Lauvvantain meit oli kolme ihmist todistamas et Ruska nappas hiire tuva nurkast. Hiiri vinkasi ja Ruska kanto sitä suusas ja päästi irti, taas juaksi peräs ja jahtas, taas otti hampaisiis ja päästi irti. Pani tassu hiire hännä pääl ja katteli, ko hiiri yritti karkuu. Me kolme kehuttii kauheesti: "Hyvä, Ruska, hyvä!" Mee viaraski kannusti Ruskaa ja todisti meil, et tämä irti päästämine ja hiire kiusaamine kuuluu asiaa, sillai kissat tekkee. (Jos joku ihmine kiusais toisii niinko kissa kiusaa saalistas, ni sitä ihmist varmasti pidettäs ihan luannehäiriöisen...)

Mut sit käviki nolosti. Ko Ruska taas päästi hiirulaise ja jaakas sitä, ni hiiri luikahti kööki kaapi sokkelii. Ei auttanu.

Me lähdettii ulos eikä oltu näkemäs, kullai hiirijahti jatku.

Myähemmi ko tultii sisäl syämää, Ruska makas käpälät oikosenas kööki yläkaapie pääl katorajas. Köökis o puuhella ja lämmi ilma nousee sin katorajjaa. Yläkaapie pääline o Ruska pölyne uunipanko. Nii korkeel ettei sin uletu edes pyhkimää pölyi. Siäl o vissii mukava paistatel. Me arvuuteltii, et oliko Ruska saanu hiire vai eiko ollu.

Äänet meni tasa 1 ja 1. Miäs äänesti sen pualest, et kyl hiiri oli päässy lopullisesti karkuu eikä Ruska sitä ollu saanu. Mää äänesti sen pualest, et Ruska oli pyydystäny hiire ja syäny se. Hiire raatoo ei missää näkyny.

Mu perusteluni oli se, et Ruska oli raukee ja tytyväine. Ihan sen näkköine et oli hiiripaisti mahas ja tyä tullu tehtyy. Ruska itte ei lainka kommentoinu. Arvuutteluks jäi. Ääni äänt vastaa.