tiistai 20. maaliskuuta 2012

Tunnustus Daisylt


Mää sai tunnustukse Daisylt.

Tunnustuksee kuuluu seuraavat asiat:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle.

Daisy Silmukoiden ketju -plokist lahjotti tämä awardi.

Random faktat:

1. Tänäpä o mu isäni kualinpäivä. Tarkemmi se oli 20.3.1992. Hän oli syntyny 14.12.1925.

2. Äitini oli 15 vuat lesken isä jälkee. Hän kuali 5.4.2007. Hän oli syntyny 20.11.1927.

3. Mun lapsuudesani äitii sanottii perhee keskuudes äitiks ja issää isäks. Isäki joskus puhutteli äitii äitiks tai sit Hilkaks. Äiti taas puhutteli issää enimmäkseks Leoks. Äitiäitii sanottii mammaks ja isäissää pappaks. Ko vanhemmilleni tuli lapselapsii, äiti muuttu mammaks ja isä pappaks. Ja mamma muuttu vanhaksmammaks. Äitil oli yks hoitolaps, joka puhutteli hänt äititätiks.

4. Äitini kirjotti porilaisee Uutee Aikaa 1980-luvult kualemaas astikka murrepakinoit. Niis hän oli antanu isä nimeks Otto. Ja mun nimekseni Kaisu. Varsinkaa nuaren mää en yhtää tykänny siit, mää oli oikee katkera siit et äiti teki must Kaisu. Nuaremmat sisareeni oli häne pakinoisas Priitta, Tiina ja Inkeri.

5. Mun kissallani Kesäheinäl oli sattumalt sama syntymäpäivä ko isälläni, 14.12.

6. Miäheni puhhuu Koske murret, ainaki osittai. Muutamii koskelaisuuksii häne puhheesas o esimerkiks nämä:
"Älä ny siit murhetu."
"Ulkon sattaa kauhiastas."
"Menet tommottoo vaa hiljaa."
"Neet sano et se hukkus toho jokkee."
"Noot naapurit muutti pois vuas aikaa."
"Se puhu semmottoo porilaisestas."
"Lompakko löytys."
"Tänäpän Iltalehdes luki et presidentti kävi Salos."

7. Mää tunne itteni porilaiseks mut ole jo yli pualet elämästäni asunu Espoo Viherlaaksos. Emmää silti Porrii yhtää haikail muuttaa.

Sit pitäs antaa tää 15 plokil ettiippäi. Mää anna seuraavil kissa-aiheisil, tai jois kissa ainaki mainitaa:

Autuas olo
Juttuja
Kissanpäiviä sijaiskodissa
Kollo kertoilee kuulumisiaan
Kotikissat
Memento mori
Naukulan perhe
Pesän reunalla
Pionihulluutta ja puutarhaunelmia
Puikko ja koukku
Päivänpesän elämää
Pömpsälä
Saaripalsta
Seijastiinan mietteitä
Silmukat solmussa
virveriikka

Huh! HUH-HUH. Meinas meinaa tul ihan hiki. Ja pääsi tulemaa 16 vaik 15 oli määrä. Ei kyl mikkää ihme et näi suures määräs sekkoo laskuisas.

* * * *
Päivän murrepohdinta: inessiivin pääte

Inessiivi Poris o normaalisti pelkkä -s. Niinko et talos ja kyläs ja kaupunkis. Siin ei ol mittää ihmeteltävää eikä kysyttävvää. Mut entäs sit vaik seuraavat:
- lapsuudesani/lapsuudessani tai lapsuuresani/lapsuuressani
- pakinoisas/pakinoissas
- puhheesas/puhheessas
- Espoosaki/Espoossaki
- laskuisas/laskuissas

Voi ol et tää kuulostaa aika jonnijoutavalt asialt. Mut mää funteeraa tätä yhtmittaa. Ko mää nimittäi aanaile ja ole aika varmaki, et oikee vanhaa Pori murteesee o kuulunu tua lyhkäsempi muato lapsuudesani, pakinoisas, puhheesas, Espoosaki. Mut harva elos oleva porilaine ennää sannoo sillai nii ko vanhastas "kuulus". Mun ikäpolveni kiälee kuuluu tua pitempi muato Espoossaki, lapsuudessani. Se kuulu jo mun äitininki kiälee. Sen tähde mää usseimmite käytä tätä geminaatta-ässällist inessiivii. Mut täsä jutus käyti tahallas yksinäis-ässällissii muatoi. Silti joissai lyhkäsis ilmaisuis tämä vanhempi yksinäis-ässälline inessiivimuato o säilyny. Mun ikäpolveni ihmiset voi ihan hyvi sannoo et tosaki ja täsäki tai jopa tosa ja täsä. Normaalisti kyl tos ja täs

11 kommenttia:

  1. Kiitoksi vaa tunnustuksest,muul ojo mut otase kyl vasta,ja kirjoitan sen otson ja iiron ajatuksina,Se voi kyllä kestää,mutta jonakin päivänä.
    Kuten tiedätkin minun mmurtees ei paljon kirjaimia tarvita ,en osaa sitä niinhyvin kirjoittaa,kuin "puhhu"

    VastaaPoista
  2. Kiitos tunnustuksesta!
    En ol missää määri Pori murtee tuntija, mut mu korva sano heti, että Espoosa (eikä Espoossa). Mu serkun isä Matti o syntyperäne porilaine, ja Satu-serkku asuu sielä.
    Totta kai näitä tarkkoi asioita miettii kun murteella kirjoittaa. Kirjoitin justiin eilen valmiiksi yhden artikkelin, jonkun repliikin saattoi kirjoittaa murteella (taas alko se taimikassie laahaamine), joitakin olin kirjoittanut muistiinpanoihin murteella mutta ne eivät valitettavasti istuneet tekstiin niin (lehdil o komeut yhtä pal ku kukil, mää kaipaan et täyty nähdä pitkäl).
    Ehkä en osaa kirjoittaa näitä ihan oikein.. Turun murre on niin voimakas tuolla saaristossa suomea puhuvien keskuudessa. Naapurini puhuu niin voimakasta Turun murretta, että hänen pitäisi minusta olla jossakin sketsiohjelmassa!
    Ystäväni on syntyperäinen koskelainen, asuu siellä edelleen ja justiin noin hänkin puhuu kuin kirjoitat!
    Itse olen syntyperäinen helsinkiläinen ja joskus huvitan varsinaissuomalaisia stadin slangilla. Ruotsia taitavat ymmärtävät siitä ainakin jotakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, miälenkiintost et su korvas sannoo et Pori murtees kuuluu sannoo Espoosa eikä Espoossa.
      Murtee kirjottamine o vaikee laji, tai ainaki tarttee harjottelemist. Varsinki viaraa murtee. Jos yrittää kirjottaa tai puhhuuki jotaki muut murret, joka ei ol oma kotimurre, sillo aito murre-esikuva, jota voi matkii ja jost voi ottaa mallii, o varmaa aika välttämätön. Semmosii hyviä murre-esikuvia o varmaanki sinu naapuris ja Porin Matti.
      Mun äitini murre-esikuva oli häne kasvatusäitis, joka oli syntyny 1880-lvul ja kuallu 1958, vaik äiti oli itteki koko ikäs asunu Poris. Mun murre-esikuviani taas on mun äitini ja isäni. Isä oli aidompi murteepuhuja ko hän ei harkinnu millai hän puhu, äiti taas oli murtee vaalija ja harrastaja ja kirjottaja.

      Poista
  3. ♥ Kiitos tunnustuksesta Paula!

    VastaaPoista
  4. Kiitos teil kaikil kiittämäst!

    VastaaPoista
  5. Murteet on niin kivoja, kiitos sulle kun pidät kieltä yllä blogistaniassa.

    VastaaPoista
  6. Nyt tuli minun vuoroni ojentaa sinulle ja Ruskalle tunnustus:)

    VastaaPoista
  7. Kiitos, palaan asiaan kun ehdin!

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!