torstai 13. syyskuuta 2012

Viimiset hyvästelyt

Didi ja Minni lähti uutee kottoos. Mul iski haikeus, itkuki nousi kurkkuu ja poru meinas pääst ko he lähti. Mut silti, oikeesti ilone tapahtuma se oli, et heil o hyvä uus koto ja kaike lisäks viäl yhteine. Mää voi kuvitel kui lystii heil o ko he saa ritirinna tutustuu uutee huushollii ja uusii huaneisii ja vallottaa kodo omakses. Oikee seikkailu. Ja kui jännää o ko uus emäntä aamusti kulkee kippa kädes ja Didi ja Minni hyppii päi emännä jalkoi ja roikkuu yäpaidahelmois ja Didi maukuu niinko ei olis koskaa ruakaa viäl saanukkaa ja olis nälkäkualema parttaal.


















Pinkkitassun Dionysos eli Didi. Hei sit, Didiliini!

















Pinkkitassun Diana eli Minni. Heippa, Minni-Dianuska!

Mää ole muistellu sitäki, kui ilone kissa Ruska oli meil tullesas ja kui paljo hänest oli meil illoo. Ja on tiätysti vieäläki.




















Täsä o muistelukuva piänest Ruskast joka tuli meil heinäkuus 2010. Hän o täsä kuvas just suuri piirtei sama ikkäine ko nämä Ruska pennut nyte.

Mitäs Ruska tykkäs siit et pennut lähti? Hän o kyl maukunu muutamaa otteesee, ja vois arvat et hän huutelee pentui. Mut ei mittää hätämaukui eikä sen kummempaa. Hän makas eilä ehtoosti pentuje lähtemise jälkee mu sylysäni ja kehräili kovi. Hän o maannu vanhas lempipaikasas keinustoolis. Hän o käyny puskemas miähe ja minu jalkoi. Hänt alko lapsettaa ja hän leikki hiirileikkii. Yä meni rauhallisesti ja hiljasesti. Näyttäs silt ettei Ruska olis moksiskaa.

Mää katteli Ruska pentuje vauvvavideoit  ja pane yhde tähä. Täs pennut o tasa neljä (eipäs ko kolme!) viiko ikkäisii.



22 kommenttia:

  1. Noin se aika menee. Nyt nuo suloiset pennut opettelee omaan elämään, tuovat iloa sinne ja Ruska saa nauttia omasta olostaan, olla se kaikkein tärkein. Ihanaa kun kaikille pennuille löytyi hyvä koti ja nuo kaksi pääsi samaan kotiin, se on upeaa niille.
    Oikein mukavaa viikonloppua kuitenkin, ikävästä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mummeli! Mu vastaamiseni o vähä hidast. Ensimmäiset uuttiset Didist ja Minnist kerto, et he oli ensti pelläänny uudes kodos ja ottanu kylpyhuanee lymmypaikaks. Seuraavan päivän he oli jo hiukka alkanu tottumaa. Dansku ja Mesi, jokka lähti ennemmi, o jo ihan kotiutunu.

      Poista
  2. Voi kuinka haikeata. (Minä olisin vollottanut täysin avoimesti!) Mutta noin sen kuuluu mennäkin. Pennut lähtevät omiin koteihinsa. Ruskan sopeutuminen asiaan vaikuttaa aivan erinomaiselta. Ja nyt sinä sait Ruskan taas itsellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Myrsky. Ny Ruska o ihan enttiselläs, melkei niinko mittää pentui ei koskaa olis ollukkaa. Mahanaluksest sen kyl viäl huamaa. Pennut tuli hoidettuu hyvi ja hellästi ja tiukasti ja perusteellisesti ja sit oli helppo niist ainaki Ruskan luapuu. Mää muistele pentui mut Ruska ellää täsä ja nyte. Pentuhuane Koskel o ny kylmilläs mut Ruska tykkää men sin käymää ja haistelemmaa. En tiä muisteleeko hän pentui ko hän haistelee tarkkaa paikkoi, jois pennut o paljo oleskellu.

      Poista
  3. Byääh. Surullista, haikeaa mutta myös uuteen eloon suuntaavaa. Hieno kokemus oli seurata pentujen kasvua, kiitos kun siitä raportoit. Ruska oli pienenä(kin) todella suloinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, sitä o kiva ajatel, et pennuil kuuluuki ol oma elämä. Dansku lähti ensimmäisen ja mun oli vaikee hänest erot. Mut o mukava kuul, et hän o noppeesti ottanu uude kodo haltuus, hän o paljastunu oikee seuralliseks ja kehrääväiseks kissaks, joka viihtyy ainoon kissan ja keskipisteen. Hän o rohkee ja mennee ain heti tutustummaa viaraisii.

      Poista
  4. No nyt on pesä tyhjä :( Mutta näinhän sen kuuluukin mennä,eläinmaailmassa se vain käy nopeammin kuin ihmisillä... Nyt saa Ruska taas täyden huomion,ja voi olla ylpeä työstään,jonka teki hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Sirpa. Ainaki mää ole kauhee ylpee pennuist ja Ruskast joka oli nii hyvä emo. Mut ko pennut oli hoidettu ja lähti oikee ikkäisin matkoihis, Ruska o tyytyväine ja nauttii elämästäs ilma pentui yhtläi ko pentuje kanssaki.Ainaki silt näyttää.

      Poista
  5. Kyllä tuo on lyhyt aika varrattuna ihmislapseen. Onneksi Ruskalle se on luonnollista. Sinulla taitaa olla se isompi ikävä.
    Olipa hellyttävä video, varsinkin sen lopussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pipsa, mul o ikävä mut Ruskal ei näyttäs oleva. Video mustaki hellyttävä.

      Poista
  6. On ollut mukavaa seurata pentujen ja Ruska-äidin elämää, kiitos raportoinnista. Nyt alkaa Ruskalla normaali elämä kodin valtiaana ja se saa taas jakamattoman huomion. Muistan kun Neron sisarukset lähtivät, tuntui niin autiolta ja haikealta. Didillä ja Minnillä on onneksi toisensa tukena uuteen kotiin tutustuessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, Mini ja Didi o ollu pelokkait uudes kodos, ainaki ensimmäise päivä aja. Ehkä he yllytti toine toistas pelkäämää ja otti turva toisistas. Mut mää usko, et kyl he äkkii alkaa olemaa niinko kotonas.

      Poista
  7. Kiitos sinulle kun olet kertonut pentujen elämästä meille kaikille.Ilolla olen seurannut kaverien kasvua ja pääsemistä uusiin ,hyviin koteihinsa.Ruska on varmmaan kissamaisen onnellinen kun saa taas kaikki rapsutukset ja silittelyt itselleen.Minullekkin tulee huommenna Viiru-tytölle kaveri,pikkuinen poika kissanpentu.Syksyistä viikonloppua!tytti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytti, onnee uude poikapennu elämää ja Viirul. Kissapennuist o iso ilo ja he o hauskoi pakkauksii.
      Minust ittestäni o ollu hianoo kertoo näist kissapennuist ja hee elämästäs.

      Poista
  8. Mitä ääniä tuota ihanalla videolla! Kehräystä ja lempeää komentelua ja kurnau-ääniä ♥ Upean tempun olette Ruskan kanssa tehneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mamma. Kyl me ollaa ylpeitäki, ainaki siis mää. Ruska o kauhee seuralline ja kehrääväine ja puskevaine ja vaatii huamioo.

      Poista
  9. Voi miten ihana video. Tuli oikein hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirena, määki tykkää täst videost. Must Diana o ihana ko hän makkaa selläälläs ja heiluttellee kaikkii neljää piänt tassuus ilmas. Mää sanoi tätä ilmavoimisteluks. Se oli yks vaihe kissapentuje elämäs, ko he harrasti ilmavoimistelluu. Joskus he kaikki makas pesäs selläälläs ja heilutteli tassujas ilmas. Mua harmittaa ko mää en ottanu videoo semmosest hetkest. Onneks tuli videol tämä Diana ilmavoimistelu.

      Poista
  10. Jostakin eksyin blogiisi ja unohduin lukemaan. Ihania kissajuttuja vaikka itse olenkin enemmän koiraihminen. Ja mukavasti murteella kirjoitettu! Sulhasen vierailutarina oli riemastuttava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Solja, viarailust ja kommentist. Jokkaises koiraihmises assuu piäni kissaihminenki, ja päivasto. Mää ainaki luule.

      Poista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!