lauantai 15. tammikuuta 2011

Maistuisko blogi? Oleks glögänny? Entäs polkannu?

Tänäpä oli minu miälestäni ensimmäist kerttaa oikee kevväine tuntu ilmas, vaik oli 15 astet
pakkast tääl Espoos. Aurinko paisto kirkkaalt taivaalt, kylläki aika matalalt.























Tämä bloggaus o avannu mul ihan uut mailmaa, jollei peräti viäny minnuu eri planeetoil, ainaki kurkkaamaa. Omalt piänelt planetaltani, täält näi mää kattele ja imhettele, ko viaraat planetat sujahtellee ohitte. Ihmiste mailmat. Siäl vilahtaa silmie ohitte jännittävvii pohdiskelui ja kannaottoi ja kiahtovii käsitteit: count up, katalyytti ysi, maltikko. On kuvia ihanist tauluist, uusist laste ja aikuiste vaatteist, käsitöist, lankoist, kipoist ja kupeist, maisemist. On erilaisii ihmisii, erimaalaisii, naisii ja miähii, enimmäkses naisii, erilaisis elämätilanteis ja ikävaiheis olevii.

Minu yks ystäväni oli ollu pari viiko matkal ja häne matkas jälkee juteltii kuulumiset. Mää kerroi, et meil oli just ollu yhdet viaraat.

"Tarjosiks sää heil jotaki?" hän kysy.

"Blogii", mää vastasi. "Ei..., eiko... No mitä se ny o se... se joulujuama... Glögii!"

Taas tuli muistutus, ettei vanhuus tul yksinäs.

Ja vaik en ny valla sevottas kokonaisii sanoi, ni mu sormeni sevottaa kirjaimet väärää järjästyksee. Sormet kirjottaa: mää ole "polkannu".  Piti kirkottaa... eiko kirjottaa, et mää ole "plokannu". Tai mää kirjota, ettei sanat mailmast "polu". Ja sit lorjaa: "lopu".  Helposti "perusasjast" tullee "persuasja", "seurakunnast" tullee "seurkaunta" ja "portti" onki yhtäkkii "protti".

No, ei tämä ihan täysi uuskaa ilmiö ol. Minu kansakoulu ainekirjotusvihkooni mää ole jo kirjottanu, varmaanki kiäli keskel suut et, syksyl "sage ropisee", ja enne pääsiäist pannaa "pääsiäistihuja" rairuahoihi.

Ei mul silti mittää lukiräihiöö ol ikän diagnosoitu.

Äitini ain jutteli isäst juttuu, et ko häne piti kirjottaa johonki tärkeesee tehtäväpaperii, ko hän kävi sillo veturikuljettajakurssii, et "radio", hän kirjottiki oikee hualellisesti et "dario". Ni et olisko vähä sukuvikaki? Isäl tua lipsahdus kylläki johtu siit, et porilaisen (yyteriläisen) hän puhu tiätysti "rariost". Ja sikko piti se sana kirjottaa, sattu vahinkos d väärää kohtaa.

5 kommenttia:

  1. Joo, muistan kun yritin hitaasti opettaa isää sanomaan r a d i o. Isä vähän ärsyyntyneenä sanoi: olkoo ny mikä dario, mää ainaki sano rario! Vähän samallalailla minullekin käy vieläkin kun voin sanoa , että kävin pangis! Kansakoulussa kävin puheopetuksessa äng-äänteestä kun sanoin jossakin testissä aurinkon.Jollakin tavalla se puheopetus oli niin stressaavaa, etttä mulle on jäänyt siitä joku solmu. Voin joissakin tilanteissa sanoa nyt sitten pangis! Ja meni äitillä sekaisin digiboksit ja digitaksit ja kerran hän tuli Poriin Helsingistä Internetjunalla kun tuli Intercityllä! On nää vaikeet sanat meille porilaisille vaikeita!

    VastaaPoista
  2. Voi ol et nämä viarasperäset äänteet niinko d, b, g ja ng ei ol oikee kauhee syväl juurtunu porilaiste eikä muittenkaa suamalaiste kiälitajjuu, vaik kui kiälitaitosii ja kansaivälisii ollaanki.

    VastaaPoista
  3. A beautiful photograph of the trees - so majestic ! :)

    VastaaPoista
  4. Joo. Tätä tämä tauti on :))))
    Sanottiinko teillä muuten "kenkät jallaas" tai jotenkin sinne päin?

    VastaaPoista
  5. Juu, mm. Kenkät jallaas, reppu sellääs. Ja sit viäl tälläiki sanottii: korkkokenkät jallaas, helmeet kaulas.

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!