torstai 6. tammikuuta 2011

Poris piänel muistelu- ja esittelykiarroksel

Loppiaise kunniaks vois tehd piäne kävely Pori keskustas ja kattel hiukka päält päi muutamii tärkeit rakennuksii ja paikkoi. Vaik kiältämäti tälläi ulkoporilaisen tuntuu hassult ruvet esittelemää ommaa kotikaupunkiini, konnen edes käy siäl ko kaks kolme kerttaa vuatees. No, ehkä tämä ploki antaa syy käyd ussseemmi.


Keski-Pori uusgoottilaine kirkko, rakennettu 18591863.








































Kaks kuvvaa Keski-Pori kirkost, vastakkaisist suunnist otettui, toine aamuhämäräs ja toises o jo alkanu päivä valkenemmaa. Mu kastetodistuksesani maaliskuult 1950 o tämä kirko kuva. Se o sillo ollu Pori kaupunki- ja maaseurakunna kirkko.

Suvel 1965 mää pääsi ripilt täs kirkos. Se oli minul kauheaa epämukavaa aikaa ja ikkää. Mää oli piänikokkoine mut täyty ol aikuise naise korkkokenkät. Ne oli ainaki nummeroo liika suuret. Ja käsis mul oli semmoset pitkät juhlahansikkaat, jois sormet oli ainaki senti liika pitkät. Ja ko valokuvaamos minust otettii rippiskuvvaa, semmost kokovartaloversioo, sen valokuvaamoliikkee alba oli nii pitkä, niät mu jalkojeni al täyty laittaa pino paksui puhelinlujetteloit, et alba pysty laskeutummaa kauniisti maahaa. Ilma korotust alba olis menny rumasti läjjää. Ja siin kuvasaki minu alaosani vyätäröst allaaspäi o sentähde valla suhteettoma pitkä. Eikä siin ollu kysymys vaa tommosist ulkonaisist hassuist asjoist, et tartti klooffat suuris korkkokenkis ja pittää sopimattomii hansikkait ja ol pujettun ylisuuree albaa. Kyl se mu sisäine olotilani oli sillo varmasti yht tukalaa. Kesti viäl mont vuat enneko elämä mittasuhteet asettu kohdalles ja löyty oikeekokkoiset ja -näkköiset vaatteet ja aatteet. Sillo ne rippiskouluopetusetki tuli uutee valloo ja uutee arvoo. Mut se o eri juttu se.

Ko lapsen mää asui Yyteris ja sit myähemmi Vähälraumal, ni tämä Keski-Pori kirkko ei ol koskaa tullu minul kotikirkoks.

Ihan siit kirko likilt lähtee silta Kokemäejoe ylitte.

Pori silta o valmistunu 1926. Enne tätä siltaa täs oli puine ponttoonisilta,
jonka nimi oli Charlotta.



















Pori pumpulitehdas alotti 1902 ja tyällisti parhaimillas 3000 tyäntekijää,
valtaosa naisii.

Joe toisel pual o vanhat Pumpulitehtaa rakennukset. Aikoinas Pori Puuvilla oli paikkakunna suurin tyällistäjä. Tehdas o perustettu ihan 1900-luvu alvus. Sit tehdas 1970-luvul myytii Finlaysonil, ja 1980-luvu iso tulipalo jälkee tehtaa toimintaa aljettii siirtämää mual.

Nyte Pori pumpulitehtaa rakennuksist o tullu näköjäs iso kulttuuri-, taide- ja kauppakeskus. Siäl toimii Pori yliopistokeskus. Siäl o Satakunna Kansa toimitus ja Rakastajat-teatteri tiloja ja Pori Jazzi toimisto. Ja siäl o vaik mitä liikkeit ja yrittäjjii ja yhdistyksii ja ravintoloit ja kahviloit.

Minul tämä Pumpulitehdas o hiukka tuttu niilt ajoilt, ko mää ole joskus aikoinani käyny tehtaamyymäläs kattelemas ja ostamas kankait. Ja joskus 1950- ja 1960-luvul me käytii kyläs Kahdeksannees osas isäni serku tykön. Sin mentii Pori silla ylitte ja Pumpulitehtaa ohitte.

Puuvillatehdast vastapäät joe toisel pual, samal pual ko kaupunki keskusta ja kirkko, o Pori taidemuseo. Se o 1970-luvu loppupual saneerattu taidemuseoks.

Enttine Vaaka- ja pakkahuane (18581860) o kunnostettu taidemuseoks.
Takan näkkyy Raatihuanee torni. 






















Taidemuseo rakennukses o mont historiallist kerrostummaa. Niihii historia vaiheisii voi jokkaine tutustuu taidemuseo nettivisuil. Tämä rakennus o ollu osa uusrenessanssihenkisii 1800-luvul rakennettui arvokkait rantakortteleit. Usiammal arkkitehdil o peukalojälkes täsä rakennukses ja sen historias. Taidemuseo tähä valmistu 1981.

Pori teatterirakennus o valmistunu 1884. Nortano patsaa o veistäny koskelaissyntyne
Yrjö Liipola ja se o paljastettu 1946. 










































Raatihuanee toisel pual Raatihuaneepuisto toisel syrjäl o Pori teatteri. Teatteri sivus istuskellee raumlaisse Nortamo patsas.

Tutuks nämä kulmat tuli minul suvel 1967. Mää oli sillo yhde pikkupoja lapseflikkan ja päivät pitkät istui poja kans Raatihuaneepuisto leikkikentäl siin puisto kulmas ja teatteri viäres. Mää oli sairastanu rasitusastmaa ja sinä suven mult jäi kaikki astmaoireet poijjes. Se astma taisi jääd sin Raatihuaneepuistoo, ko se oli ensimmäine suvi mu elämäsäni et mää oli pääasjas ulkoilmas. Se lapseflikkan olemine pakotti pihal olemissee, ko ei kai eläväine pikkupoika sisäl olis viihtyny. Vaik ei se parantumine pelkäst pihal olemisest johtunu, jo kauvvaa aikasemmi oli sanottu, et tämmene astma voi parantuu murroiäs. Mut ehkä se ulkoilma edisti.

Monet tärkeet kulttuurikohteet jäi kyl viäl ny valla näkemäti. Niinko ny vaik Kaupunkikirjasto ja Satakunna Museo, tai sit Juseliukse mauseleumi Käppärä hautausmaal.

Ja Pori Jazzitki o sit viäl ihan oma lukus. Niist mää en ol häävi enkä sääkäri sanomaa mittää, ko en ol tarpeeks valistunu. Tarttisko ens suven men hakemaa vähä parempaa valistust täst Pori Jazzist?

7 kommenttia:

  1. www.puikkoellu .vuodatus.net8. tammikuuta 2011 klo 20.49

    MÄÄ tuli sit ko kerra käsketti tual oikkias yläkulmas.tule miälen ko meijän poikka viätti rippikuva mää käveli toisel pual yrjönkattu rusetti käres ja poik men toistpaltkattu kiukkusen.Valokuvamo eteises päästi sovintto,et hän pistä se kissaruseti kurkkus.Mää sanoi valokuvajal,et meil ol piänt erimiälsyt matkal.

    Kyllä vanhat talot ovat kauniita ,esim porin vanha asema,katsoppa katekoriasta "kaupunkinäkymä"
    ja vesitornia en väsy katsomaan koska näen sen joka päivä kun asun "Ollilan talossa"30 vuosi menossa.Hyvää tätä vuotta Sinulle.

    VastaaPoista
  2. Hei Puikkoellu! Tervetulloo ko tulit. Kiitos luviamurtee palasest, oli ihana ja mehevä! Kyl mustaki vanhat talot o kauniit. Ja hyvää uutvuat Sinullekki!

    VastaaPoista
  3. Muun täyty joskus paremma ajal lukke suu pränttiäs,kyl mää paremmim puhu luviamurret ko kirjotaMut ky mää niim paljo ylppi ole luvialaisuurestan,ainaki sem paatin tähre se"Ihana" laiva.
    Mää en keran äskö sanno,e muul o tänäpä synttäi.
    Ei pyäreit,mut paljo kumminki.
    ÖITÄ.

    VastaaPoista
  4. Hei Elisa-Puikkoellu! Hyväne aika! Onneks olkoo!

    VastaaPoista
  5. Suur kiitoksi!Tänäpä meil tule kolm neli muija ja poksauteta kuahu pottu(ja puhuta toine toistes pääl niinpaljo ko kerjetä)mikäli vanhat merkit pitää paikkansa) ja juara kaffet.'viimeisessä viestissäni oli virheitä, antteks.

    VastaaPoista
  6. Vai Porin kuvia ja tarinaa. Tämä Tipulan tyttö kävi rippukoulunsa kesällä 1965 ja Keski-Porin kirkossa konfirmoitiin. Vielä en koko juttujasi lukenut, mutta jatkan ja fiilistelen.

    VastaaPoista
  7. Juu, fiilistellää yhdes, Catariina.

    VastaaPoista

Tähä voit jättää oma tervetullee puumerkkis eli kommenttis!