Moosekse näköalapaikka Nebon vuarel

ADVENTTIKALENTERI 13/24

Nebon vuarelt Jordaniast o komiat ja avarat näkymät joka suuntaa.

Täst samasest vuarest puhutaa jo Raamatusaki. Autiomaavaellukse päätteeks Jumala käskee Moosest nousemaa Nebo vuarel. "Niin, sinä saat katsella sitä maata matkan päästä, mutta sinne sinä et pääse, siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille", sannoo Jumala. Ja sit Mooses kualee Nebo vuarel tuntemattomaa paikkaa ja Israeli kansa jatkaa kohti luvattuu maat.

Muistopatsas kunnioittaa Nebo vuare lakkee kristinusko pyhän paikkan ja Moosekse muistopaikkan. Ja on Mooses kyl tärkee henkilö islamilaisil ja juutalaisilleki.

Vuarel o opaslaatta näyttämäs suuntaa, misä päi on se luvattu maa, jota Mooses katteli, ja kui mont kilometrii o mihenki paikkaa.

Ko mee olis pitäny kattel sin sammaa suuntaa, Kualleemere pääl oli just paksu sumupilvi. Ei näkyny paljo mittää. Sit alko vähitelle hiukka selkenemmää ja näki jottai maisemaaki mutttei kovi hyvi.

Mitäs mää tääl ny oikee näjenkää, mää ole kauheesti funteerannu viäl jälkeepäinki. Sumust on tua opaslaata takan. Rakettei präiskitää ja pommei räjäytettää. Tää o varmasti yks mailma levottomampii, riitasempii ja vaarallisempii paikkoi. Silt ainaki Suamest päi katteltun o näyttäny. Oli aika ajoi aika suuri epävarmuus, toteutuuko koko matka ja voiko tän lainka matkustaa.

No, paika pääl Israelis näyttäs ihan toisemmoiselt, siäl misä turistit liikkuu. Kaikki toimii tehokkaasti, hyvi ja luatettavasti. Ihan normaalii elämää täälläki päi mailmaa eletää, kaikest hualimati. Miksei Suames koskaa kerrot siit, mikä o normaalii, rauhallist, kaunist ja ystävällist?

Mut kyl tää kauhee ristiriitane maa o. Mun o vaikeet hahmottaa edes sitä, ketä ne palestiinalaiset oikee on. Ja arabit. Kaikki palestiinalaiset o arabei muttei kaikki arabit ol palestiinalaisii. Eikä muhamettilaisiikaa. Esim. Beetlehemis o vanhastas ollu iso kristittyje arabie yhteisö. Hee olos siäl o tullu ahtaaks, hee o annettu ymmärtää, ettei ol oikee toivottui. Sen tähde Beetlehemi kristittyi arabei o muuttanu pois ja heit o ennää 15 % Beetlehemi asukkaist. Näil kristityil arabeil o yleensä kuulemma aika vahva palestiinalaisidentiteetti. (Jos ny mittää voi yleistää.)

Palestiinalaisii o joka pual. Heit assuu juutalaisten joukos Tiberiakses ja Tel Avivis, he puhhuu yhtläi hepreaa ko arabiaaki. He käy normaalisti töis ja o tavallissii ja rauhallise ja ystävällise näkösii ihmisii. Sit Israelis o arabikaupunkei, yks o ainaki Nasaret. Sit siäl Nasareits assuu kyl erikses juutalaisiiki.

Ja sit o viäl ne palestiinalaishallinno alueet, Länsiranta ja Gaza. Gazas hallittee Hamas ja Länsirannal Fatah ja PLO. Ja mikäs se Hisbollah sit oikee mahtaa ol? On A-, B- ja C-alueet. Israel o Länsiranna vallottanu 1967 sodas Jordanialt, muttei se Länsiranta ol Jordania ja Israeli väline ristiriita. Se o Israeli ja Palestiina ristiriita. Ei mu tiätääkseni Jordanial ol mittää vaatimuksii Länsirannast. Jordaniasaki o ollu jonkuasteine palestiinalaisongelma.

Hamas heristää nyrkkiis ja ampuu raketeit Gazast eikä tunnust Israeli valtio olemassaolloo. Jos Israeli valtio o kumminki omast miälestäs olemas, ei tähä ristiriitaa ol näköpiiris mittää ratkasuu. Israel ampuu takasi. Fatah ja PLO o suapeempii Israeli valtioo kohtaa.

Varsinaisii israelilaisiiki o montaa lai. On juutalaisii, on arabei (kai heki israelilaisii o jos he kerra o Israeli kansalaisii), on beduiinei (vai onk he israelilaisii?), on druusei.

Juutalaiste joukos o ortodoksijuutalaisii, jokka kulkee musta hattu pääs otsakiahkuroisas. On tavallissii juutalaisii, on ateistisii juutalaisii, on messiinaanisiiki juutalaisii. Näit kylläki o vaa reilu promille juutalaisväestöst. Mialuummi he tykkää ol messiaanisii juutalaisii tai Jeesuksee uskovii juutalaisii mut ei kristittyi juutalaisii. Kristinusko ei ol hyväs huudos juutalaiste keskuudes. On Euroopast, Yhdysvalloist, Venäjält, Etiopiast tulleit juutalaisii.

Druusit o oma lukus, ja heilläki o oma uskontos.

Nii ja sit o ne siirtokunnat, joit Israelilaiset rakentaa ja saa vihat päälles. Siis rakentamal niit kaivaa verta omast nokastas. Mm. siirtokunnat kuluttaa vesivaroi ja palestiinalaiset jää vähemmäl. Jokku palestiinalaiset kylläki käy töis siirtokunnis.

Kyl o monimutkast. Vaik mää oli täl matkal, en tullu hulluu hurskaammaks, hämärämmäks vaa meni mun käsitykseni. En ymmär, en ossaa ottaa kantaa palestiinalaiste tai israelilaiste kysymyksii. Ei silti, en ymmär edes sitä, mitä ne kysymykset loppui lopuks oikee o.

Pilvet alkaa väistymää näköalapaika edest. Siäl se luvattu maa häämöttää. Kovi kauniilt näyttää. Paljo o jylhää autiomaataki. Kaunist on. Kaunist o. Vaik onki mailma vaarallisempii paikkoi.

Tuntuu kyl tua noi ni vähä vaaralliselt ottaa puhheeks näi vaikeit kysymyksii ja ristiriitoi ko en niit oikee ymmärräkkää. Mu juttuni perustuu toise käde tiatoihi. Ja viäl tämmesel porinatyylil. Vähä niinko naureskelisi vakavil asioil.

Hiljattai löysi pari maltillist ja tasapualist kirjoitus Israelist ja Palestiinast:
Israel ja Palestiina - kenen maa?
Israelin siirtokuntapolitiikka puhuttaa