ADVENTTIKALENTERI 12/24
Jordanias liki Petraa o korkeitte kallioitte (tai vuarie) välis pitkä aavikkolaakso Wadi Rum. Meit kuskattii sin jeepeil. Beduiinit ajo, ain kuus henkee töyssy yhde jeepi kyytis. Kuvas näkkyy jeeppiparkki ja oikeel iso beduiiniteltta, jos oli matkamuistokauppa. Mua jäi kruplaamaa, miksemmää ostanu tost teltast viidel eurol semmost vaaleepunast kivvee, jota hiarottii päi ihhoo ja jost tuli hyvä tuaksu. Mää hoksasi vast jälkeepäi, et se beduiini tarkotti ambraa. Voi harmin paikka. Mää en ymmärtäny ko ajatteli vaa et mää en ost mittää. Ja ihmetteli et kui tääl aavikollaki tyrkytettää turistel tavaroit. Sillai mää sit meneti elämäni ehkä ainoo mahdollisuude ostaa ambraa.
Kalloitte välis oli pitkä soukka sola ja luala.
Aika mystine tunnelma.
Tuuli oli kinostanu valtava santapanki vuare kylkee. Sitä pitkä osa meist suamalaisist kiipes vuarel astikka. Määki lähdi kiipeemää upottavas, pehmees sannas. Mut puales jo lahoti kiipeemise ja palasi takasi. Seuraava päivä ohjelmas olis käynti Petras ja pääti etten kyl polviini ny riskeeraa. Jos vaik polvet rasittus enkä pääsis sit Petras kävelemmee, ni kyl harmittas. Mää tyydyi ottamaa sit vaa kuvia, ko muut kiipes pitki hiakkatöyräst. Aurinko oli just laskemas. Oi-voi, kyl oli hianot näkymät. Viäl hianommat olis varmaa ollu korkeemmalt vuare päält.
Jordanias liki Petraa o korkeitte kallioitte (tai vuarie) välis pitkä aavikkolaakso Wadi Rum. Meit kuskattii sin jeepeil. Beduiinit ajo, ain kuus henkee töyssy yhde jeepi kyytis. Kuvas näkkyy jeeppiparkki ja oikeel iso beduiiniteltta, jos oli matkamuistokauppa. Mua jäi kruplaamaa, miksemmää ostanu tost teltast viidel eurol semmost vaaleepunast kivvee, jota hiarottii päi ihhoo ja jost tuli hyvä tuaksu. Mää hoksasi vast jälkeepäi, et se beduiini tarkotti ambraa. Voi harmin paikka. Mää en ymmärtäny ko ajatteli vaa et mää en ost mittää. Ja ihmetteli et kui tääl aavikollaki tyrkytettää turistel tavaroit. Sillai mää sit meneti elämäni ehkä ainoo mahdollisuude ostaa ambraa.
Kalloitte välis oli pitkä soukka sola ja luala.
Aika mystine tunnelma.
Onkalo seinää oli kaiverrettu jottai muinaiskirjotust. Tarkotti kuuemma, et joku naine oli synnyttäny lapse.
Tuuli oli kinostanu valtava santapanki vuare kylkee. Sitä pitkä osa meist suamalaisist kiipes vuarel astikka. Määki lähdi kiipeemää upottavas, pehmees sannas. Mut puales jo lahoti kiipeemise ja palasi takasi. Seuraava päivä ohjelmas olis käynti Petras ja pääti etten kyl polviini ny riskeeraa. Jos vaik polvet rasittus enkä pääsis sit Petras kävelemmee, ni kyl harmittas. Mää tyydyi ottamaa sit vaa kuvia, ko muut kiipes pitki hiakkatöyräst. Aurinko oli just laskemas. Oi-voi, kyl oli hianot näkymät. Viäl hianommat olis varmaa ollu korkeemmalt vuare päält.
Kuulemma siäl vuarel oli mustavalkone kesy kissapentu joka oli kiahnannu ihmiste jalvois. Ihme ja kumma. Millai seki sin oli johkaantunu? Jos olsi päässy kiipeemää vuarel, mul olis parikymment kuvvaa mustavalkosest kissapennust.
Jeeppiajelu tääl Wadi Rumis oli yks matka kohokohtii. Ehkä senki tähde, et tämä oli mul yllätys.
Matka aikan kuuli, et tän järjästettää ratsastus- ja vaellusreissujaki, jois nukutaa yäseet ulkoilmas aavikol. Jo aikasemmi ilmeni et yks plokiystäväki o käyny vaeltamas tääl Wadi Rumis.
Onpa upeat maisemat! Ratsastusvaellus olisi varmaan ikimuistoinen kokemus, vaikka niin oli kai yhtä lailla jeeppiajelukin. Ja hiekassa tarpominen!
VastaaPoistaTual Wadi Rumis vähä kaikki oli ikimuistost, pelkkä seisominenki ja ympärilles kattelemine.
PoistaMä ratsastin tuolla kamelilla :) Se oli kans mahtava kokemus, mutta se jeeppi-kyyti! Ne autot oli ihan risoja ja sai tosissaan pitää kiinni huivistaan ja ittestään että pysy kyydissä. Kissaa en nähny;) Mutta kamelien kilparadan näin. Ja ostin buduiineilta teetä, sitä juodessa on kiva muistella reissua. Vieläkin on vähän jäljellä.
VastaaPoistaMun blogin yläreunassa on muuten kuva kamelinratsastuksestani ;)
PoistaJuu, mää muistinki heti se kameli ja kävi kattomasaki. Se o tunnelmalline kuva, kameli ja kameliratsastajie varjokuva. Hiano!
PoistaOnpa kiva nähdä kuvasi täältä. Wadi Rum on kuin satumaa tai maisema kuusta. Auringonlaskun aikaan väritys oli uskomaton. Ja äänimaailma oli kummallinen, joku puhui hirveän kaukana vuorenrinteellä ja melkein sanoista sai selvää. Olin siellä vaeltelemassa kauan sitten.
VastaaPoistaMiälenkiintost kuul, et siäl Wadi Rumis o vaellettu jo "kauan sitten". Mää luuli et se olis ihan uus keksintö.
PoistaUpea paikka, ihan mykistävä. Mikähän mahtoi olla kissanpennun tarina, kuinka se aavikolle oli päätynyt? Voi pikkuista.
VastaaPoistaEn voi käsittää, mikä oli kissapennu tarina. Ja se ei kuulemma ollu mikkää villikissa pentu ko ihan kesy. Ne Lähi-idä kissat oli kyl must muutonki erikoisii. Ne piti ussei kovvaa metelii. "Mau!" "Mau!" kuulu jo ennen ko näky mittää. Kuka tiätää vaik se olis ollu beduiinei kissa, niil oli teltta siin vuare juures. Mut en yhtää tiä, pittääko beduiinit mittää kissoi.
PoistaJos olisit kiivennyt, niin silloin ei olisi tuota ihanaa kiipeilykuvaa...Laskujeni mukaan viidettä.
VastaaPoistaIhan totta, mustaki tua kiipeilykuva o aika mahtava. Taivaa färiki o ihana. On sattunu hyvä hetki, hyvä valaistus. Ihmisii jonos piänin tikku-ukkoin kiipee vuarel.
PoistaMekin käytiin jeeppireissulla Wadi Rumissa. Yksi seurueen jeepeistä kaatui, pyörä irtosi. Meidän jeeppi läksi hakemaan varaosia hirveällä faartilla, me kalpeina kyydissä. Hyvin se kuitenkin meni. Kaunis on Wadi Rum. Ostoksista siellä: ostin kaunniin hopeisen kaulakorun. Seuraavana päivänä se oli jo ihan vihreä. Beduiinihopeaa.
VastaaPoistaMinun kuvani eivät ole ollenkaan niin hyvä kuin sinun.
Voi kauheet! Et jeeppi kaatu. Kyl meki saatii pittää kiini huiveistamme ja jeepi laidoist et pysyttii töyssyväs kyytis. Mut meil se oli vaa hauskaa, ei sentää kaatuiltu.
PoistaMääki osti sitä beduiinihoppeet Petrast, vaikkei ne rannerenkaat kyl viäl ol vihriäisiks muuttunu. Mut ei niis kyl missää mittää hoppee merkkiikää näkyny. Eli en uskonu et ne oikeet hoppeet oliskaa vaik sillai sanottii.