Jad Vashem ja Jerusalem 66 jKr.

JOULUKALENTERI 23/24

Yks matkani koskettavampii kohtii oli Jad Vashem eli Vainojen museo Jerusalemis. Pikakäynnil sai käsitykse, et tämä olis tutustumise arvone ja koskettava paikka ja tän täytys pääst uudemma kerra ja paremmal ajal. Museos ei saanu käyttää kameraa, ja kai mää oli nii toistaitone etten toimertunu ottamaa kuvia ulkopualtakaa. Museos oli kuvia, esineit, muistoi ja haastattelui toise mailmasoda ajoist, jollo Euroopas liki seittämä miljoonaa juutalaist kaasutettii kualiaks. Ja muistoi henkiijääneist ja pelastunneist ja hee haastattelujas.

Museo ulkopual oli kaunis puisto, josa puil ja muistomerkeil muistetaa niit ihmisii, jokka taval tai toisel o pualustanu tai suajellu tai pelastanu juutalaisii vainoje aikan. Ei pelkästäs kuuluisuuksii niinko Schindler ja Wallenberg. Jos vainoist pelastunneet juutalaiset o pystyny muistamaa ketä tahansa ihmisii, jokka autto heit, näit ihmisii tai hee jälkeläisiis o Israeli valtio kustannuksel kutsuttu Israelii istuttammaa puu tähe puistoo, ja puu kantaa hee muistoos.

Yks toine käyntikohde oli Jerusalemi pianoismalli. Se edustaa Jerusalemii semmosen ko se o ollu vuanna 66 jKr. arkeologiste kaivauste ja tutkiuste mukkaa. Malli o rakennettu suhtees 1 : 50. Oikeastas koko Israel ja Lähi-itä on ja olis yht suurt arkeologist kaivausaluet, ko nii kauvvat ajat sitä o ihmiset ja kansat asuttanu. Päälityste saattaa ol montaki kulttuurikerrost.

Menneisyys ussei hidastaa uude rakentamist. Ain ko ruvetaa kaivamaa, voidaa löytää jottai arvokast muistoo menneisyydest. Sit kutsutaa arkeologit paikal. Ottaa oma aikas, ko paikkaa kaivetaa ja tutkitaa. Vast o arkeologiset tutkimukset o tehty, voidaa rakentamist jatkaa.

Tätäki pianoismallii korjataa ain sitä mukkaa ko kaivauksis tullee esil uusii asioit.

Viimine kuva o vanhakaupunki nykymuurilt, siis 1 : 1. Olisko täs joku vanhakaupunki porteist? Jaffa-portti? Kuka tiätää?

Kovi monta asiaa jää viäl käsittelemäti ko tämä jälkee ei ol ennää ko yks ainoo kalenteriluuku jälliil. Esimerkiks Qumrani kirjakääröt ja niitte löytymine ja Kirjan museo. Täl reissul me ei varsinaisesti käyty Qumranis mukko ajettii ohitte vaa. Sit olis kasvillisuus ja puut, joit tähe ei mahtunu. En niist paljo mittää tiädäkkää mut kuvia olsi voinu julkast. Sit oma lukus olis kibbutsit ja moshavit. Ja pelkist auriomaistaki olis varmasti paljo kerrottavvaa. Me ei käyty Punaselmerel mukko kääntymäs. Ei edes uimas. Punanemeriki o yksi nähtävyys Israelis ja yhtläi Jordanias.

Oikee hyvvää jouluautoauttoo kaikil plokiystävil!