Petra - yks mailma ihmeist

ADVENTTIKALENTERI 14/24

Nimi Petra o kreika kiälest peräsi ja tarkottaa kallioo. Petra o kallioo hakattu kaupunki. Varmaanki Jordania yks tärkeimpii nähtävyyksii. 

Kiahtovaks Petran tekkee se, et se oli ristiretkiajoist vuatee 1812 astikka koko muult mailmalt täysi unhotuksis ja kätkös. Ainoastas siäl asu joitai beduiinei jokka ei sallinu kenenkää tul Petraa. 700 vuade aja Petrast ei tiätäny kukkaa ulkopualiset. Henkes uhal yks sveitsiläine tutkimusmatkailija muhamettilaiseks pyhhiivaeltajaks naamioituneen meni tutkimaa paikkaa ja löysi tämä ihmeellise paika. Petrast o kirjotettu kirjoi ja julkastu tutkimuksii. Emmää ny meinaa mittää Petra historiaa ruvet täsä selliittämmää. Minul Petra oli lähinnä ihmeelline elämys. 

Ensimmäisel ja toisel vuasisadal Petra o kumminki ollu mailma suurimpii kauppakeskuksii ja siäl o asunu jopa 30 000 asukast. Petraa o hallinnu nabatealaiset. Asukkaat o ollu varakkait kauppiat. Sijainti o ollu hyvä suurte kauppareittie varrel ja Petra onki ollu mailma suurin karavaanikaupunki. 

Mee jordanialaine opas pelkisti, et muinaises Petras o ollu kolme keskeise tärkeet asiaa: kauppa, vesi ja jumalat. Petra o ollu hyvi uskonnollinen paikka. Mualt päi tulevat o saattanu kuljettaa omat jumalat mukanas ja neki o saanu sija Petras siks aikaa ko kauppamiäs o tehny kauppaa tai huilannu ja huilauttanu kameleitas, juattanu ja syättäny karavaanis matkakuntoo.  

Turisteil tarjotaa mahdollisuut ratsastaa Petraa hevosel. Ja on siäl kameleitaki, aasei ja varmaa muulejaki. Määki meni hevose selkää vaikken ol ikän enne ollu. No, miäs talutti hevost hiljaa ja mää istui sellääs. Ei se sen kummallisempaa ratsastamist ollu. 

Tämä o mun hevoseni, ja sen nimi o Sacher. Valitettavasti ei ol kuvvaa ko mää "ratsasta".

Turistirekvisiittaa: sotilaat vartioimas Petraa.

Kilometrie matka kuljetaa näit soukkii solia ja kanjoneit pitki vuarte välis. Hevosvaunuillaki pääsee. 

Välil näkkyy suaraa kallioo hakattui hahmoi. 

... muinaisii palvontapaikkoi. 

... tai möhkäleit. Tämä näyttää norsult. Toisest suunnast ihan isolt valaskalalt. 

Kallios näkkyy trappujaki ja lualii, jokka o ollu asuntoi tai ehkä hautoi - tai temppeleit. 

Kaikist ihmeellisin kaiverrus o tämä rakennus, joka o kokonas muatoiltu ja kaiverrettu tost vuareseinämäst. Tämä o Petra päänähtävyys ja tätä sanotaa Aarrekammioks. Sisält o löytyny hautoi mut ei aarteit. 

Nabatealaiste jälkee tääl o asunu muitaki, mm. roomalaisii. He o jättäny jälkees teatteri raunio. Mee kävelyretkemme loppu tähä teatteri tyä. Jos oltas viäl jatkettu matkaa, oltas nähty bysanttilaisii kirkkoi. Mut niit mää en nähny. Jokuset vikkelämmät mee matkaporukast kerkes siälläki käymää. 

Näis lualis o ilmeisesti ollu joskus roomalaisii asukkait. 

Niinko kuvist näkkyy, kallioitte färit vaihtelee, suklaaruskeest vaaleepunasee. Täs kuvas suaraa kalliost kasvaa kapris. Aurinko vaikuttaa färeihi paljo. Varjos sama paikka näyttää erilaiselt ko aurinkopaistees. 

Ja näi mää tääl muutamii kissojaki, niinko tämä kaunii punatäplikkää pentukissa, joka oli liikkeel emos kans. 

Likempää toine kuva. 

Petra toise vuare laelt, päältpäi kattottun. Kukkaa ei vois kuvitel, et noitte myhkyrävuarte kätköis o joskus muinaisin aikoin ollu 30 000 asukkaa kauppakaupunki.